Pariteettibitti voisi olla mikä tahansa biteistä, mutta eiköhän viimeisen (tai ehkä ensimmäisen) bitin valinta pariteettibitiksi ole ihmissilmälle paras, koska itse luku (eli pariteettibitin varmistama data) säilyy yhtenäisenä. Useampaa pariteettibittiä käytettäessä (Hamming-koodi) pariteettibittejä sijoitetaan myös varmistettavan datan lomaan. Tietokoneelle se lienee yksi ja sama, mitkä bitit on määritelty pariteettibiteiksi ja mitkä varsinaiseen dataan kuuluviksi.
Minun muistini mukaan pariteettibitti toimii seuraavasti (parillista pariteettia käyttäen) kolmibittisten lukujen kanssa joihin on lisätty neljäs bitti pariteettibitiksi:
Kun haluamme lähettää luvun 1 (001) siinä on pariton määrä ykkösiä, mutta koska käytämme parillista pariteettia tulee pariteettibitiksi asettaa ykkönen (jotta kokonaisdataan tulee parillinen määrä ykkösiä) eli lähetettävä data tulee muotoon (001
1). Jokaisessa validissa kokonaisdatassa (data bitit + pariteettibitti) on siis määritelmän mukaan parillinen määrä ykkösiä.
Jos vastaanottajalle saapuukin data, jossa on yksi bitti vaihtunut (eli datamme onkin nyt muodossa 101
1, 011
1, 000
1 tai 001
0), datan pariteetti on virheellinen - ykkösiä onkin pariton määrä. Tästä huomataan, että data on virheellinen.
Kirjoitin edellä datan lähettäjästä ja vastaanottajasta, mutta todennäköisemmin kyse on datan kirjoittamisesta ja lukemisesta järjestelmän (tietokoneen) sisällä. Kun dataa lähetetään ja vastaanotetaan esimerkiksi internetissä, käytetään tarkistussummia.
Voi olla, että muistan jotakin väärin. Olen lukenut näistä mm.
Tietokoneen toiminnan jatkokurssilla.