Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt => Aiheen aloitti: brojericho - 26.03.09 - klo:14.04
-
Olen yrittänyt yhä useammilla ja useammilla eri distribuutioilla ja asennustavoilla saada erään luokan koneet eloon. Kirjoitan nytkin sellaiselta koneelta, joka on vielä vähän "kesken".
Ensinnäkin nämä koneet olisi tarkoitus saada nettikäyttöön ja äidinkielen luokkaan. Ainoa distribuutio jonka olen saanut alternative-installina on ollut tämä Xubuntu 6.0.6 LTS. Sitten kysymyksiin:
1. Sain mikrotukihenkilöltä kaupungin IP-osoitteet tätä koulua varten, joita tämäkin Xubuntu antaa vapaasti muutella. Nuo osoitteet eivät toimi. Olen kokeillut ilman aliverkon peitettä asentaessa, mutta tällainen valmiiseen verkkoon sujauttelu on minulle uutta. Siispä kokeilin DHCP:tä ja sain tietää, että käytän nyt jonkin toisen koulun vapaata DHCP-palvelinta. Tämä ei voi jäädä pysyväksi, mutta mikäli kysymys ei liity millään tavalla ohjelmistoon, niin se on minun ja mikrotukihenkilön ongelma(jolle Linux on tuntematon).
2. Koneessa on RAM:mia vain 128 ja monet asiat takkuavat, kuten OpenOffice, jonka asensin ja yläpalkki näyttää samalta kuin kokeillessani monia muita Linux-distribuutioita tähän. Siinä on siis värillisiä pilkkuja kuten kävi monen Linuxin kanssa, sillä koko ruutu muuttui pelkiksi väripisteiksi ja ainoa mitä näkyi oli kursori, jota kykeni liikuttelemaan. Kyseessä on jokin Compaq Presarion integroitu näytönohjain ja pohdin voisivatko nuo oudot pisteet ja häiriöt johtua siitä? Ja miten tai millä käskyillä tällainen newbie saisi näytönohjaimen oikeaksi?
3. Olen myös tiedoton siitä millä ohjelmalla tai käskyllä saisin mahdollisimman tarkat tiedot koneen spekseistä?
Tietysti ottaen huomioon kuinka tarkasti ko. distro on ne käsittänyt. Koneissa oli Windows 2000, mutta typeryyksissäni en kirjoittanut ylös sitä mitä dxdiag kertoi, jos se nyt mielestäni riittävästi kertoi muutenkaan. Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128. >:(
4. Kun laitoin ensimmäisen päivityksen, niin sain suoraan ehdotuksen siirtyä 8.04 -versioon joka olisi liian raskas. Siirtyisin mieluummin 6.10-versioon, jos tämä kone sitäkään sietää. Onko siihen siirtyminen tässä kohtaa enää mahdollista ilman kokonaista uudelleen asennusta?
5. OpenOffice tökkii jo tässä versiossa. Ja vielä sellainen kysymys, että miten ja mistä saan tietää tuunauksesta ko. koneeseen, jotta asiat toimisivat nopeammin. Tuo Abiword näytti ihan asialliselta, mutta en tiedä mitä yläkoulussa äikän maikka oikeastaan koneilta haluaa. Tämä suomenkielisyys ainakin on varmaan ihan hyvä suurimmalle osalle oppilaista.
Kiitos kaikista vastauksista jo etukäteen. Joku saattaa ehdottaa EduUbuntua, mutta kun tässä koulussa eivät edes valinnaisen tietotekniikan opettajat tiedä mikä Linux on... Ja koska mikrotukihenkilö itse ei osaa tätä järjestelmää niin kaikki mahdolliset ongelmat jäävät yhden asioista perillä olevan opettajan asiaksi kun minun harjoitteluni täällä loppuu.
-Peace & Linux-
-
3. Olen myös tiedoton siitä millä ohjelmalla tai käskyllä saisin mahdollisimman tarkat tiedot koneen spekseistä?
Tietysti ottaen huomioon kuinka tarkasti ko. distro on ne käsittänyt. Koneissa oli Windows 2000, mutta typeryyksissäni en kirjoittanut ylös sitä mitä dxdiag kertoi, jos se nyt mielestäni riittävästi kertoi muutenkaan. Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128. >:(
[/b]
4. Kun laitoin ensimmäisen päivityksen, niin sain suoraan ehdotuksen siirtyä 8.04 -versioon joka olisi liian raskas. Siirtyisin mieluummin 6.10-versioon, jos tämä kone sitäkään sietää. Onko siihen siirtyminen tässä kohtaa enää mahdollista ilman kokonaista uudelleen asennusta?
3) Komento sudo lshw antanee kivan rimpsun tuohon tarkoitukseen. Voit myös asentaa ohjelman "sysinfo", joka antaa tietoa.
4) Taitaa 6.10:ltä olla jo tuki loppunut. Eikä tuo 6.10 tuki myöskään hirveän kauaa taida enää olla voimassa.
-
Ei noita vanhoja koneita oikein mikään muu henkiin herätä kuin LTSP, se taas vaatii harrastuneisuutta ja mahdollisesti jopa investointeja hieman enemmän (ainakin kytkin ja vaikkapa yksi uudehko dualcore pc ahdettuna täyteen RAMia + toinen verkkokortti tähän palvelinkoneeseen).
Ip-osoiteongelma ei tosiaan liity millään tapaa ohjelmistoon, oletko varma että syötit myös dns-palvelinosoitteet verkkoasetuksiin?
RAM-muisti ei oikein riitä xubuntullekaan. Yrittäisin mahdollisesti yhdistää koneiden ram-muisteja jos se on mahdollista siten että puolet koneista jäisi käyttämättä, mutta lopuissa olisi se 256 muistia, joka riittää jotenkuten, jopa 8.04 saattaa toimia tällä muistimäärällä.
6.06 on muuten hyvä versio, mutta siinä on pahasti vanhentunut selain.
Kevyempiä linux-distroja on olemassa, mutta niiden kotoistuksesta tai sovellusvalikoimasta en tiedä.
-
Tuo muistin määrä taitaa olla isoin ongelma.
Itse lähtisin etsimään mahdollisimman kevyttä, mutta toimivaa ikkunointia.
LXDE on melkoisen ketterän oloinen, ainakin Debian 5.0:lla olen sitä käyttänyt ja pelittää loistavasti ja muistinkäyttö erinomainen.
http://xpud.org/
Tuo on ubuntupohjainen ja käyttää lxde ikkunointia. Omakohtaisia kokemuksia tuosta ei ole, taitaa olla hiukan raakile vielä(?).
Ja sikäli mikäli "voimia" ja aikaa riittää voi koittaa rakentaa "oman" distron esim Minibuntun avulla:
http://blog.mypapit.net/2007/11/minibuntu-the-tiny-minimalist-ubuntu-based-distribution.html
ja laittamalla siihen jonkin köykäisen ikkunoinnin ja vain tarvittavat palvelut.
OpenOffice varmaan auttamattomasti liian muistisyöppö kunnolliseen käyttöön. Ehkäpä selainpohjainen googledocs?
Tai sitten Abiword yms. kevyemmät.
-
Tuo muistin määrä taitaa olla isoin ongelma.
No joo, toisaalta kuten olen joskus ennenkin kertonut, olen nähnyt Windows XP:n pyörivän aivan käyttäjää tyydyttävästi 64 megan keskusmuistisessa Ibarin läppärissä ::)
Jos kevyempää työpöytää haetaan, WindowMaxer ja Fluxbox tulisivat varmaan myös kyseeseen. Pohjalle vaikka Debian tai ”vaihtoehtoinen” (tekstipohjainen) Ubuntu-asennus.
Levytilan käytön kannaltahan Linux sen sijaan on ylivoimaisesti Windowsia kevyempi. Tähän läppäriinikin on asennettu vaikka mitä, ja käytössä on silti vasta 11 Gt (kun /home on erillinen).
-
Koneessa on RAM:mia vain 128 [--] Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128. >:(
LTSP on ainoa vaihtoehto järkevään moderniin käyttöön moderneilla ohjelmilla.
Lähetä se mikrotukihenkilö ja opettaja Turkuun 8)
http://www.osc.fi/?Pajap%E4iv%E4
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
LTSP on ainoa vaihtoehto järkevään moderniin käyttöön moderneilla ohjelmilla.
"CPU
For using the default, secure mode of LTSP, you'll need to have a slightly faster CPU. Any 533 MHz or better CPU should provide acceptable performance.
Thin Client Ram
The bare minimum for a thin client to work is about 48MB, but it will be unusably slow, so it is recommended to install at least 128MB Ram, with 256MB Ram if you can spare it. This will really help speed up thin clients."
Tuo "secure mode" viittaa LTSP5:n ssh-putkitukseen, jota ei ollut LTSP4.x-versioissa.
http://www.ltsp.org/~sbalneav/LTSPManual.html#id2529158
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Olen yrittänyt yhä useammilla ja useammilla eri distribuutioilla ja asennustavoilla saada erään luokan koneet eloon. Kirjoitan nytkin sellaiselta koneelta, joka on vielä vähän "kesken".
Ensinnäkin nämä koneet olisi tarkoitus saada nettikäyttöön ja äidinkielen luokkaan. Ainoa distribuutio jonka olen saanut alternative-installina on ollut tämä Xubuntu 6.0.6 LTS. Sitten kysymyksiin:
2. Koneessa on RAM:mia vain 128 ja monet asiat takkuavat, kuten OpenOffice, jonka asensin ja yläpalkki näyttää samalta kuin kokeillessani monia muita Linux-distribuutioita tähän. Siinä on siis värillisiä pilkkuja kuten kävi monen Linuxin kanssa, sillä koko ruutu muuttui pelkiksi väripisteiksi ja ainoa mitä näkyi oli kursori, jota kykeni liikuttelemaan. Kyseessä on jokin Compaq Presarion integroitu näytönohjain ja pohdin voisivatko nuo oudot pisteet ja häiriöt johtua siitä? Ja miten tai millä käskyillä tällainen newbie saisi näytönohjaimen oikeaksi?
3. Olen myös tiedoton siitä millä ohjelmalla tai käskyllä saisin mahdollisimman tarkat tiedot koneen spekseistä?
Tietysti ottaen huomioon kuinka tarkasti ko. distro on ne käsittänyt. Koneissa oli Windows 2000, mutta typeryyksissäni en kirjoittanut ylös sitä mitä dxdiag kertoi, jos se nyt mielestäni riittävästi kertoi muutenkaan. Siitä minä olen varma, että RAM:mia on vain 128. >:(
-Peace & Linux-
Debian ja Debian-pohjaiset ovat kevyitä ja asettuvat hyvin wanhempaankin koneeseen kuten eräs nimeltä mainitsematon distribuutio..
http://debian-fi.eu/foorumi/viewtopic.php?f=12&t=17&sid=6b6f01e90feae2945a0ffb85b5a0e567
-
Debian ja Debian-pohjaiset ovat kevyitä ja asettuvat hyvin wanhempaankin koneeseen kuten eräs nimeltä mainitsematon distribuutio..
Asentaminen ja käyttö ovat eri asioita. OOo ja FF kaikilla lisäosilla ovat paksuja kuin Bertta. 128 ei riitä mihinkään. Linuxin nyt saa asennettua vaikka perunaan.
(http://weblog.sinteur.com/wp-content/uploads/2008/12/linux-potato.jpg)
http://www.debian.org/releases/potato/installguide/
Ystävällisin terveisin Asmo koskinen.
-
LTSP:n lisäksi toinen kevyt vaihtoehto on Ubuntu ja LXDE-työpöytä. Lataamalla alle merkkipohjaisen Ubuntun ja lisäämällä päälle lxde-desktop:in ja tarvittavat ohjelmat saa myös kohtuu keveän systeemin. LTSP:n keskitetty hallinta on kyllä melkoinen plussa, mutta jos rahat ei riitä serveriin, niin sitten joka koneeseen oma ja kevyt asennus.
Oman kokemukseni mukaan Ubuntu 8.10+lxde+firefox(tällä foorumilla)+pääte haukkasi 86MB. Xubuntu(XFCE4) samalla arsenaalilla 204MB. Open office 3 on kieltämättä hidas, koska kone swappaa tuolla muistimäärällä ainakin Xubuntulla ja sitä raskaammilla työpöydillä.
Abiword on ihan kelpo teksturi, osaa tallentaa myös PDF:nä ja HTML:nä. Oikolukukin näyttää toimivan :D
Abiword haukkasi käynistyessään 17MB, OOo3:n tekstinkäsittely 21MB
8.04 on siinä mielessä suositeltava, että se on LTS, 9.04 taas siinä tapuksessa, että halutaan OpenOffice3 suoraan repoista.
Jos näyttö tökkii, kannattaisi tutkia koneiden sielunelämää tarkemmin, varsinkin näytönohjaimen muistin osalta. Paljonko omaa näyttömuistia ja suuriko on yhteisestä muistista näytölle kaapattu osuus (=AGP-aperture tms, löytyy ehkä BIOS:in Setupista) ?
EDIT: Ja tuolla keskusmuistilla swapiia on oltava ja tarpeeksi eli ainakin 512MB, jos kiintolevyn koko on edes jotenkin siedettävä.
EDIT2: Tuli mieleen, että jos se nyt jotenkin toimii 6.06:lla, niin ota ihmeessä talteen /etc/X11/xorg.conf muistitikullle, korpulle tms. Uudemmilla versioilla saattaa näyttölaite, varsinkin kuvaputki, jäädä tunnistumatta, jolloin vanhan xorg.conf käytöllä voi saada näkymäänkin jotain graafista.
Ystävällisin terveisin
Jallu59
-
@brojericho: Olet saanut paljon hyviä teknisiä neuvoja mutta eipä unohdeta pedagogista puolta. Käyttötarkoitus on kuitenkin paljon tärkeämpi kuin se, että puolet vastanneista väittää koneiden olevan ihan romuja
Ei noita vanhoja koneita oikein mikään muu henkiin herätä kuin LTSP
ja toisten mielestä niillä tekisi vaikka mitä.
toinen kevyt vaihtoehto on Ubuntu ja LXDE-työpöytä
Olen muuten samaa mieltä molempien kanssa. :) Itse pyöritän käytäväkioskeina tuon tapaisissa rakkineissa sekä zenwalkia että crunchbangia ja ihan siedettävästi pelaa.
Ihan ensiksi marssit äikän open juttusille ja utelet tarkkaan, millä tavalla hän haluaa tai olisi valmis luokkaa käyttämään. Insinöörikielellä sanottuna teet tarveharkintaisen suunnitelman tekniset reunaehdot huomioiden.
LTSP-järjestelmän pystytykseen ei ilmeisestikään sinun aikasi eikä koulun rahat riitä. Kerro johdolle tästäkin vaihtoehdosta ja pankaa hautumaan (ja menkää sinne Turkuun).
Onko koululla tai kunnalla käytössä tai saatavilla verkko-oppimisympäristö, kuten oma moodle-palvelin tai esimerkiksi peda.net (http://peda.net)? Jos on, et tarvitse koneisiin muuta kuin kevyen työpöydän ja selaimen. Kaikki oppimateriaalin ja oppilastöiden tuotanto tapahtuu silloin selaimessa suoraan verkko-oppimisympäristöön. Muita ohjelmia ei tarvita. Käynnistykseen automaattinen kirjautuminen ja selaimen käynnistys skriptillä. Jäädytä se kioskiympäristö sitten niin, etteivät oppilaat pysty tekemään muutoksia koneisiin tai vaikka putsaa käyttäjätili aina kirjautumisen yhteydessä. Edes selaimen tai työpöydän suomenkielisyys ei ole välttämätön. Tämä vaihtoehto voi vaatia opiskelua opettajalta, jos hän ei ole ennen käyttänyt verkko-oppimisympäristöä. Jos käytettävissä oleva ympäristö ja sulautettu opetus on opettajalle tuttua, tämä on aineen oppimisen kannalta paras ja teknisesti kevein vaihtoehto. Tämän voit toteuttaa ihan millä tahansa ehdotetuista ratkaisuista, valitse mieleisesi.
Jos verkko-oppimisympäristöä ei ole, voisiko jostain vähän tehokkaammasta työasemasta tehdä sivutoimisen wiki-palvelimen? Wikikirjoittaminen on erinomaista harjoitusta prosessikirjoittamiseen.
Jos opettaja vaatii tekstinkäsittelyohjelmaa, kokeile ja esittele tekstureita ensin keveimmästä päästä ja säästä Openoffice viimeiseksi.
Äidinkielen tunneilla on tarkoitus oppia tulkitsemaan viestejä ja viestimään itse. Kirjoittamaan opitaan lukemalla ja lukemaan opitaan kirjoittamalla. Piirtämään opitaan katselemalla kuvia ja toisin päin. Kirjoittamisen oppimiseen ei paras väline välttämättä ole tekstinkäsittelyohjelma, jossa on oikoluku ja muita apuvälineitä. Oppilaidenhan pitäisi oppia oikolukemaan tekstinsä itse. Tärkeää ei ole, onko otsikkofontin korkeus 16 vai 18 pistettä vaan se mitä tekstissä sanotaan ja miten se sanotaan. Myöskään monimutkaisia multimediaohjelmia ei välttämättä tarvita eikä edes haluta.
Kehittyneet wysiwyg-toimisto-ohjelmat ovat äärimmäisen huonoja viestinnän opetukseen. Huomio kiinnittyy niissä täysin ulkomusiikillisiin ominaisuuksiin ja pääasia unohtuu. Niiden seurauksena saamme kärsiä asiakirjoista, joista puuttuu rakenne ja joiden ulkoasu on näperretty käsityönä fontteja satunnaisesti vaihtelemalla, googlen tuottamista tilkkutäkkiesseistä, ääliömäisistä tikku-ukkoleikkeistä sekä siitä, että dataprojektoria nimitetään pöverpöintiksi. Jokainen opetuksessa käytetty työkalu tuo mukanaan oman oppimiskäsityksensä.
Avainsanoja keskusteluun äidinkielenopettajan kanssa (guugleta ennen palaveria, niin saat kehuja paneutumisesta ja asiantuntemuksesta):
- rakenteinen kirjoittaminen
- prosessikirjoittaminen
- sulautettu opetus (blended learning)
- verkkojulkaiseminen
Näitä kun viljelet sopivissa tilanteissa, huomaat olevasi kohta pysyvästi töissä siellä. ;D
-
LTSP-järjestelmän pystytykseen ei ilmeisestikään sinun aikasi eikä koulun rahat riitä. Kerro johdolle tästäkin vaihtoehdosta ja pankaa hautumaan (ja menkää sinne Turkuun).
Paras olisi, jos saisitte sinne mukaan jonkun sellaisen, joka istuu kukkaron päällä.
-
Tämä http://debian.cante.net/stem (http://debian.cante.net/stem) voisi olla tuohon(kin) tarkoitukseen ihan loistopeli jos rauta on tuo eikä muuksi muutu, eikä myöskään LTSP-palvelinta voi hankkia. Harmi vain, että stemin vanha versio ei ole ladattavissa ja uusi versio on tulossa vasta kuukausien päästä.
-
"LTSP:n lisäksi toinen kevyt vaihtoehto"
ideaalitilanne:
Rehtori myöntäisi rahat tällaiseen ja olisi valmis panostamaan muutamaan tyhmän päätteen -järjestelmään. Koko koulu toimisi sen jälkeen. Mutta täällä nyt sattuu olemaan vain reikäisiä ja päivittämättömiä XP-koneita. Tosin ne menevät kaupungin kautta, jossa se rautapalomuuri taitaa olla.
todellisuus:
Koulu ei myönnä varoja kovin helposti. Tällä hetkellä pohdin ja kyselen saisinko edes tehdä niille koneille sellaisen jutun, että ottaisin muistikampoja toisista ja lisäisin toisiin niin että konemäärä puolittuisi, mutta käytettävyys paranisi. Taantuma on jo vaikuttanut aikoja sitten ja kaupungilta ei saa varoja. Tosin esimerkiksi Noormarkku taisi saada Opetushallituksen varoja LTSP-projektiinsa.
LTSP:n keskitetty hallinta on kyllä melkoinen plussa, mutta jos rahat ei riitä serveriin, niin sitten joka koneeseen oma ja kevyt asennus.
Tämä kuuluu siis ideaaliin. Unelmaan. Sekä harjoitteluaikani varmaan olisi jo loppu kun tuo olisi asennettu ja kuka sitä ylläpitäisi? Vaihtuvat harjoittelijat?
Oman kokemukseni mukaan Ubuntu 8.10+lxde+firefox(tällä foorumilla)+pääte haukkasi 86MB. Xubuntu(XFCE4) samalla arsenaalilla 204MB. Open office 3 on kieltämättä hidas, koska kone swappaa tuolla muistimäärällä ainakin Xubuntulla ja sitä raskaammilla työpöydillä.
Onko todella niin, että Open Officea en saa tuohon? Abiword oli toisaalta ihan asiallinen, mutta OpenOfficeen löytyisi oman käsitykseni mukaan enemmän tavaraa, sillä yksi koneista olisi tarkoitus taas sijoittaa toiseen luokkaan, jossa mm. powerpointesitykset olisivat tärkeitä. En tosin tiedä nyt voiko realistisesti ilman suurempaa muistimäärää tai parempaa rautaa saada sitä toimimaan.
Jos näyttö tökkii, kannattaisi tutkia koneiden sielunelämää tarkemmin, varsinkin näytönohjaimen muistin osalta. Paljonko omaa näyttömuistia ja suuriko on yhteisestä muistista näytölle kaapattu osuus (=AGP-aperture tms, löytyy ehkä BIOS:in Setupista) ?
Kröhöm... näkisitpä tuon koneen BIOSsin. Jos olisit minun kengissäni: en tiedä itkisitkö vai nauraisitko.
EDIT2: Tuli mieleen, että jos se nyt jotenkin toimii 6.06:lla, niin ota ihmeessä talteen /etc/X11/xorg.conf muistitikullle, korpulle tms. Uudemmilla versioilla saattaa näyttölaite, varsinkin kuvaputki, jäädä tunnistumatta, jolloin vanhan xorg.conf käytöllä voi saada näkymäänkin jotain graafista.
Anteeksi taas tyhmä kysymys joka pitäisi varmaankin googlettamalla etsiä, mutta mistä saan tällaisen vanhemman xorg.conffin ko. koneeseen. Niin ja tarkennukseksi vielä, että olen säätämässä vasta ensimmäistä konetta, josta on tarkoitus kopioida levyimagena muihin koneisiin jos/kun tuo alkaa toimia.
Kiitos neuvoista. En tosin tiedä miten edes saan sen LXDP:n toimimaan Ubuntussa, mutta eiköhän siihenkin ohjeet netin perukoilta jostain löydy. Tärkein kysymys mikä minulle herää LXDP:stä on se, että osaavatko yläkouluikäiset oppilaat tuota käyttää? Ainakin haluan tehdä selväksi sen, että Fluxbox on varmasti liian haastava 7-luokkalaiselle, joka esim. ei osaa käyttää edes sähköpostia(?) Itse voisin käyttää sitä ja voisin käyttää enkuksi, mutta se tässä onkin haastavaaa kun pitäisi samaan aikaan saada toimiva systeemi, mutta mahdollisimman paljon suomeksi. Jollen sitten itse joudu joitakin kohtia kääntämään joistain tiedostoista suomeksi niin että kaikki tarvittavat valikot käyttäisivät suomenkieltä.
Kiitos kuitenkin toivonpilkkeestä, joka on ollut vähän hukassa tuota säätöä tehdessä.
-
Tämä http://debian.cante.net/stem (http://debian.cante.net/stem) voisi olla tuohon(kin) tarkoitukseen ihan loistopeli jos rauta on tuo eikä muuksi muutu, eikä myöskään LTSP-palvelinta voi hankkia. Harmi vain, että stemin vanha versio ei ole ladattavissa ja uusi versio on tulossa vasta kuukausien päästä.
Voin toki tutkaista tuotakin, mutta kielipaketit? Onko tuohon mahdollista saada suomenkieltä. Siis käyttäjiä varten.
-
Koulu ei myönnä varoja kovin helposti. Tällä hetkellä pohdin ja kyselen saisinko edes tehdä niille koneille sellaisen jutun, että ottaisin muistikampoja toisista ja lisäisin toisiin niin että konemäärä puolittuisi, mutta käytettävyys paranisi.
Kiitos kuitenkin toivonpilkkeestä, joka on ollut vähän hukassa tuota säätöä tehdessä.
Meillä on työpaikassani tällaisia koneita: Fujitsu-Siemens Scenic (P4/256/i845G). Sitä edelliset olivat P3 + 256. Ja ihan ensimmäiset olivat todellakin Pentium MikroMikkoja.
En suosittele kauheasti tuon (P3/P4+256) alle meneviä koneita edes LTSP-käyttöön, koska noilla koneilla voi käyttää Gnome-työpöytää, OpenOfficea ja Firefoxia täysin säätämättä. Se on itselleni helpompaa ja myös tavalliselle käyttäjälle. Suosin näet sellaista ajatusta, että LTSP-ympäristö on sama kuin vaikkapa tehokkaassa läppärissä. Ja niin meillä onkin, samoin kun Mäntykankaan koululla.
Joten tee todellakin niin, että puolitat sen konekannan ja tuplaat kammat. Mutta jos nuo koneet ovat alle 1 Ghz:n Pentium-koneita, niin sekään ei oikein tahdo auttaa OpenOfficen kohdalla. Hidas mikä hidas.
Laita ne ihmiset katsomaan nämä videot ja keskustelkaa vakavasti siitä, miksi teidänkin koulun oppilaat tarvitsevat modernin tietotekniikkaympäristön - LTSP tarjoaa sellaisen.
"Mäntykankaan koulu - päätteet luokassa, 2 palvelinta, 113 päätettä
Kokkolan suomalainen seurakunta - Päätejärjestelmä"
http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Videoesittely
<Murr>
Ja totta vie - laita niille junaliput käteen ja potkaise ne Turkuun... Mistä mikrotukihenkilölle maksetaan ellei osaamisesta? LTSP ei voi olla ylivoimaista sellaiselle, jolla on tutkinto Automaattisesta Tietojen Käsittelystä...
</Murr>
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tärkein kysymys mikä minulle herää LXDP:stä on se, että osaavatko yläkouluikäiset oppilaat tuota käyttää? Ainakin haluan tehdä selväksi sen, että Fluxbox on varmasti liian haastava 7-luokkalaiselle, joka esim. ei osaa käyttää edes sähköpostia(?)
7-luokkalaisista 97 % osaa käyttää mitä tahansa ihmisen käytettäväksi tarkoitettua työpöytää puolen minuutin kokeilun jälkeen, jos aikuinen ei sählää välissä ja 2,99 % oppii katsomalla muita. Lopuille voi sitten opettaa kädestä pitäen. Tuon ikäisille myöskään englanti ei ole edes hidaste. Sähköpostin käyttökokemuksella ei ole nettikäytön kannalta merkitystä. Enemmän on opettajista kiinni, osataanko hyödyntää olemassa olevat resurssit vai vaaditaanko ehdottomasti samanlainen pöverpöintti kuin vauraamman naapurikunnan kollegalla.
Jos vaihtoehtoina on, pidetäänkö koneet vai heitetäänkö pois saamatta mitään tilalle, kannattaa pitää. Hidaskin kone verkossa on paljon käyttökelpoisempi kuin ei konetta ollenkaan. Toisaalta nuo 13-15 v. ovat sen verran kärsimättömiä, että uusinkin multimediamylly on heidän käyttöönsä liian hidas.
Muokkaus: tarkoitit LXDE:tä työpöytänä? Tunnen nelivuotiaita, joille tuo ei tuota ongelmia.
-
Kiitos neuvoista. En tosin tiedä miten edes saan sen LXDP:n toimimaan Ubuntussa, mutta eiköhän siihenkin ohjeet netin perukoilta jostain löydy.
Aloita täältä:http://wiki.lxde.org/en/Ubuntu (http://wiki.lxde.org/en/Ubuntu).
Harkitse myös debian lennyn (http://wiki.lxde.org/en/Debian) päälle, tuokin on toiminut kivasti.
-
>Brojericho
Mihin tahansa Ubuntun työpöytäympäristöön saa OpenOfiicen ja 2.4:kin on ihan kelpo versio nykypäivityksin, jotka osaavat avata myös MSOffice2007:n tuotokset. Siinä olet oikeassa, että OO:n Impress:iä kevyempää, erillistä esitysgrafiikkaohjelmaa, ei ole, ainakaan minun tietääkseni, saatavana.
Et ole vielä kertonut meille koneiden tarkkaa mallia, tai vaihtoehtoisesti prosessorin nopeutta, näytönohjaimen tietoja ja kiintolevyn kokoa. Niillä tiedoilla tämä neuvonta voisi olla vähän kohhdennetumpaa. Jos niitä koneita on läjäpäin vielä w2k:lla, niin ei pitäsi olla ongelma vilkaista sillä dxdiag:illa.
Sinun tämän hetken koeasennuksesi on niin hemmetin hidas, juuri siksi, että jo työpöytäympäristö(XFCE4) vie kaiken muistin ja järjestelmä swappaa ilman ainuttakaan sovellusta.
EDIT: Meidän perheen alakoululaisetkin käyttävät sujuvasti työpöytiä, on sitten käytössä Gnome, XFCE, KDE, LXDE, W98 w2k tai XP.
T:Jallu59
-
Anteeksi taas tyhmä kysymys joka pitäisi varmaankin googlettamalla etsiä, mutta mistä saan tällaisen vanhemman xorg.conffin ko. koneeseen. Niin ja tarkennukseksi vielä, että olen säätämässä vasta ensimmäistä konetta, josta on tarkoitus kopioida levyimagena muihin koneisiin jos/kun tuo alkaa toimia.
Siis jos jo olet saanut siihen koekappaleeseesi asennettua sen 6.06:n, niin se löytyy mainututa paikasta. Jos et muuten saa sitä talteen, lähetä se vaikka itsellesi sähköpostina.
Kiitos neuvoista. En tosin tiedä miten edes saan sen LXDP:n toimimaan Ubuntussa, mutta eiköhän siihenkin ohjeet netin perukoilta jostain löydy. Tärkein kysymys mikä minulle herää LXDP:stä on se, että osaavatko yläkouluikäiset oppilaat tuota käyttää? Ainakin haluan tehdä selväksi sen, että Fluxbox on varmasti liian haastava 7-luokkalaiselle, joka esim. ei osaa käyttää edes sähköpostia(?) Itse voisin käyttää sitä ja voisin käyttää enkuksi, mutta se tässä onkin haastavaaa kun pitäisi samaan aikaan saada toimiva systeemi, mutta mahdollisimman paljon suomeksi. Jollen sitten itse joudu joitakin kohtia kääntämään joistain tiedostoista suomeksi niin että kaikki tarvittavat valikot käyttäisivät suomenkieltä.
Kiitos kuitenkin toivonpilkkeestä, joka on ollut vähän hukassa tuota säätöä tehdessä.
Laita foorumin hakuun lxde, niin eiköhän se asennus jo annettujen linnkien kanssa aukene. Huomaa, että lxde:n saa vasta Ubuntun versioille 8.04:stä alkaen.
T:Jallu59
-
OpenOfficeen löytyisi oman käsitykseni mukaan enemmän tavaraa, sillä yksi koneista olisi tarkoitus taas sijoittaa toiseen luokkaan, jossa mm. powerpointesitykset olisivat tärkeitä.
Kerropa tuosta käyttötarkoituksesta tarkemmin. Onko tärkeää saada Microsoft PowerPoint-yhteensopiva ohjelma vai mikä tahansa esitysgrafiikkaohjelma? Vai riittääkö, että muualla tehdyn materiaalin voi heijastaa dataprojektorilla seinälle?
Jos luokassa pitää pystyä muokkaamaan entisiä PPT- tai ODP-tiedostoja, vaihtoehdot ovat tosiaan vähissä. Sen sijaan valmiin esityksen esittäminen onnistuu, kunhan tallentaa materiaalin sopivaan muotoon samassa ohjelmassa, jolla sen tekeekin. Sopivia ovat PDF ja HTML, rajatapauksena Adobe Flash. Kiertävät opettajat ja reissukouluttajat oppivat tämän, koska eivät voi koskaan olla varmoja, mitä ohjelmia on käytössä siinä tilassa, johon menevät opettamaan. Selain ja PDF-lukuohjelma sentään löytyy joka paikasta. Jos toimivasta tietokoneesta ei saa esitystä ulos, se on joko mielikuvituksen tai ohjeistuksen puutetta. Tämä on käyttäjäkoulutuksen paikka. Jos joku narisee, IT-tuki voi siirtää aina vastuun taloushallinnolle: kyllähän me, mutta kun ei ole rahaa.
-
<Murr>
Ja totta vie - laita niille junaliput käteen ja potkaise ne Turkuun... Mistä mikrotukihenkilölle maksetaan ellei osaamisesta? LTSP ei voi olla ylivoimaista sellaiselle, jolla on tutkinto Automaattisesta Tietojen Käsittelystä...
</Murr>
Latasin tänään Ubuntu Alternate 9.04 Betan. Ei tämä voi olla enää tämän helpompaa...
1. Ladataan ja poltetaan romppu.
2. Asennetaan.
3. Muokataan /etc/ltsp/dhcpd.conf-tiedostoa, sillä käytössä on vain yksi verkkokortti.
4. Käynnistetään pääte, tässä tapauksessa HP Mini 2133 (Via-prosessori yms).
Resoluutio on oikein, äänet toimii, muistikut toimii, käytössä on suomenkielinen FF 3.0.7 ja OpenOffice 3.0.1.
Jos tätä IT-ammattilainen ei osaa pystyttää, niin... sanon kohta tosi ruman sanan...
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Asmolle muistutukseksi: Uusimpien Ubuntujen heikoin kohta vanhalla raudalla on tällä hetkellä näytön tunnistuminen ja siitä taitaa tässä ketjussa olla kyse. Ensin pitää saada näyttöosasto konfattua kuntoon, loppu on helppoa kuin heinän teko, raudan asettamissa resurssirajoissa.
T:Jallu59
-
Jos tätä IT-ammattilainen ei osaa pystyttää, niin... sanon kohta tosi ruman sanan...
Sano pois, mutta se ei auta brojerichoa. Rahoitus ja suunnittelu veisivät oman aikansa vaikka halua ja resurssia LTSP-palvelimen ja säädyllisten päätteiden hankintaan ja pystytykseen olisikin. Tänä keväänä ei järjestelmä kuitenkaan olisi pystyssä. Ennen sitä täytyy löytää jokin nopeasti toteutettava ratkaisu, jonka kanssa pärjäävät jonkin aikaa.
LTSP on mainio järjestelmä mutta se ei ole ainoa pelastus kaikille, aina ja kaikissa tilanteissa. Lisäksi sen käyttöön ottaminen vaatii paneutumista eli henkilöresurssia. Sitä vain saattaa olla vaikea muistaa, jos itsellä on takana vuosia ja tuhansia tunteja tähän tekniikkaan uppoutumista. Monessa koulussa ylläpitäjän aika menee nykyisen järjestelmän pitämiseen jotakuinkin toimintakuntoisena eikä silloin paljon mietitä kehittämistä. En ihmettele lainkaan sitä, että tämä kierrätysprojekti on kaadettu koulussa vierailevan harjoittelijan niskaan. Moni ATK-vastaava tekee myös työtään leipätyönsä sivussa tunnin tai parin viikkoresurssilla eikä heitä ole erityisesti koulutettu tehtäväänsä, onpahan vain tyrkätty hommat syliin.
Palataanpa lähtötilanteeseen: on kasa vanhaa rautaa, erilaisia yhdistelmiä softia, jotka saadaan niissä kohtalaisesti pyörimään ja osaava ja onneksi utelias ja yritteliäs harjoittelija, joka on tässä tehtävässä rajallisen ajan. Näillä voidaan kohtuullisessa ajassa saada kasaan jotain, joka voi olla loppukäyttäjien kannalta jonkin aikaa tyydyttävä lopputulos. Pitkän päällehän tietotekniikan museointi ei kannata.
(Mikähän se oikein ruma sana olisi? IT-konsultti? MS Certified? Tämän arvailusta voisi tehdä jatkon tänne (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=8477.0).)
-
Palataanpa lähtötilanteeseen: on kasa vanhaa rautaa, erilaisia yhdistelmiä softia, jotka saadaan niissä kohtalaisesti pyörimään ja osaava ja onneksi utelias ja yritteliäs harjoittelija, joka on tässä tehtävässä rajallisen ajan. Näillä voidaan kohtuullisessa ajassa saada kasaan jotain, joka voi olla loppukäyttäjien kannalta jonkin aikaa tyydyttävä lopputulos. Pitkän päällehän tietotekniikan museointi ei kannata.
Jos niistä yritetään tehdä pelkkiä kirjoituskoneita ja OOo ei mahdu muistiin eikä prosessorin teho riitä sen pyörittämiseen, niin sitten jokin kevyt ikkunointijärjestelmä, ei työpöytäjärjestelmää ja siihen päälle Abiword.
@brojericho, kerro vielä mikä prosessori niissä oikein on? PII vai PIII? Kuinka paljon hertzejä? Näin saadaan hieman tarkempaakuvaa, millaisiin koneisiin se kirjoituskone pitäisi oikein tehdä.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Asentaminen ja käyttö ovat eri asioita. OOo ja FF kaikilla lisäosilla ovat paksuja kuin Bertta. 128 ei riitä mihinkään.
Eikö? Olen käyttänyt OOo:ta joskus Xboxillakin (64 megaa keskusmuistia).
-
Jos niistä yritetään tehdä pelkkiä kirjoituskoneita ja OOo ei mahdu muistiin eikä prosessorin teho riitä sen pyörittämiseen, niin sitten jokin kevyt ikkunointijärjestelmä, ei työpöytäjärjestelmää ja siihen päälle Abiword.
Ikkunointi+Abiword+kevyt selain ja sillähän tekee jo monenlaista vaikkei kaikkea. Ei väheksytä kirjoituskoneita.
@brojericho, aloita minimikokoonpanosta ja lisäile siihen sitten ominaisuuksia, jos rauta ja käyttäjien hermot antavat myöten. Pidä huolta, että ylläpitäjät ja rehtori siellä koululla ymmärtävät myös lähdettyäsi, millaisia ratkaisuja olet tehnyt ja miksi sekä mitä rajoituksia vanhan raudan käytöllä on (siis ilman muistin lisäystä, LTSP-palvelinta ja muuta täydennystä). Ethän sinäkään sentään taikuri ole. Kun tietenkin dokumentoit lopullisen asennuksen, muista kirjata nuo selitykset myös paperille.
-
Pyydän anteeksi ihmisiltä, jotka ovat pyrkineet auttamaan ilman, että olisin laittanut speksejä koneista. Sinänsä hassua, että en osannut Linuxin päätteeltä lukea speksejä samalla tavalla kuin dxdiagissa. Siis näytti siltä että dxdiag sanoi muistin määräksi X ja konsolin speksi komento antoi enemmän muistimäärää, jollei tähän nyt sitten ole lisätty swappia tjsp jotain mitä en nyt jaksanut ymmärtää viimeksi kun koneella olin. Olin niin väsynyt sen koneen kanssa kun olin juossut opettajia auttamassa, että googlettaessani kuinka LXDE:n saa Dapper Drakeen, niin löysin kyllä ohjeita, mutta oli sama kuin olisi lukenut: "Hauki on kala... Hauki on kala..."
En perjantaina enää siis jaksanut keskittyä. Nyt en ihan täysin ymmärrä kun enkuksi väittävät että dapper drakeen saa asennettua LXDE:n kunhan lisää sen repoihin. Sitten hukkasin sen sivun, jossa olisi ollut hakemistopuu ja hyvä step-by-step-ohje tuon asentamiseen. Siis tällä hetkellä olen ihan pihalla miten saan vanhemman xorgin tiedoston jostain? Noh... Olette kaikki yrittäneet auttaa ja minulla tämä ongelma on. Voin laittaa ensiviikolla mitä se dxdiag näytti.
Tuossa koulussa jossa olen harjoittelussa on kuulemma vain osa niitä, jotka osaavat kaiken. Pidin valinnaisatk-ryhmälle tunnin Linuxista ja sen kehittäjästä. Harva tiesi edes mikä Linux on. Englanninkieli voi kuulemma aiheuttaa ongelmia, sekä käyttöjärjestelmän vaikeus. Jotkut eivät osaa edes XP:n kanssa käyttää sähköpostia. Tämän tiedon kertoi opinto-ohjaaja. Täyttä faktaa. Tietotekniikan opetus on löysentynyt ja ketään ei kiinnosta mikään muu.
Kun itse olin yläasteella niin meidät opetettiin käyttämään Unixin peruskomentoja, sekä paljon enemmän kuin nykyään opetetaan. Lainaan suoraan OPO:a:
"Pitäisikö ATK:n pysyä pakollisena aineena?"
"Kaikki tulee nykyään valmiina ohjelmina. Asiantuntijoita ei tarvita."
- Peace & Linux -
-
Olen iloinen jos n.nelivuotias osaisi asentaa LXDE:n, jos sen nyt saa järkevästi tuohon ympättyä. Ja olen iloinen jos nelivuotias osaa käyttää kaikkia mahdollisia ikkunointeja, mutta minä vain kerron mitä opettajat ovat kertoneet minulle oppilaiden tietotasosta. Olen kovin pahoillani, että he, enkä minä ole niin viisas/viisaita kuin tämä oletettu lahjakas nelivuotias Linux-osaaja.
Teen kuitenkin kaikkeni mitä ehdin, pystyn ja jaksan. Minulla ei ole enää oppimiskyky niin korkealla kuin lapsella jonka eteen asetetaan Linux. Pidän Maslowin taulukossa tärkeämpänä usein oppimista kuin syömistä ja tämähän on Maslowin tarvehierarkian vastainen. Opettelen. Harjoittelen. Googlaan. Kysyn.
- Peace & Linux -
-
Suo anteeksi, jos olen ilmaissut itseäni epäselvästi. :-[ En tietenkään tarkoittanut, että nelivuotias osaisi asentaa LXDE:n vaan että hän osaa näpsäyttää hiirellä siitä ohjelman auki. En verrannut sinua nelivuotiaaseen millään muotoa. Ei tuon ikäinen tietenkään käytä Linuxia tai mitään muutakaan käyttöjärjestelmää siinä mielessä kuin sinä tai minä mutta alkaa ymmärtää käyttöliittymän perusteita: kun tuosta tökkään, jotain kivaa tapahtuu.
Opettajat ovat varmasti kertoneet oppilaidensa tieto-taitotasosta aivan totuudenmukaisesti. Tarkoitin vain, ettei valmiiksi asennettujen ohjelmien aukominen tai tiedostorakenteessa liikkuminen ole LXDE:ssä sen vaikeampaa kuin vaikkapa Gnomessa tai Windows XP:ssä.
-
Uskon sen LXDE:n asentamisen olevan vaikeaa Dapperiin, koska Dapperin tukikin (työpöydällä) loppuu jo tänä kesänä (eikö). Siksi kannattaisi kokeilla sitä Hardyn minimal-asennusta. Asentamisen jälkeen ei tarvitse kuin komentaa sudo apt-get install lxde (asentaa lxde:en) ja sudo shutdown -r now (käynnistää uudelleen) ja sinulla on kevyt lxde systeemi asennettuna (muistin kulutus on ilmeisesti luokkaa 50-80 MB tjsp. Debianilla taisi olla normaalisti vähän alle 60 MB (ilman selaimia ja muita sellaisia)). Siiten asennat apt:illa loput ohjelmat lxterminalista.
-
"Kaikki tulee nykyään valmiina ohjelmina. Asiantuntijoita ei tarvita."-
Ei kai yläkoulun valinnaiskurssilla mitään asiantuntijoita kouluteta vaan valistuneita käyttäjiä, joista jotkut saattavat myöhemmin valikoitua alalle. Opon kannattaisi vähän kysellä työelämästä ja toisen asteen kouluttajilta, millaisia taitoja siellä nykyään tarvitaan. Ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa oletetaan itsestään selvästi, että opiskelijat osaavat kirjoitella raportteja ja hakea tietoja verkosta. Perustaitojen, kuten käyttöliittymän tulkitsemisen, hakemistorakenteen tai tallennusmuotojen opetteluun ei silloin enää ole aikaa. Ne on joko osattava tai opeteltava omin päin.
-
"Kaikki tulee nykyään valmiina ohjelmina. Asiantuntijoita ei tarvita."-
Ei kai yläkoulun valinnaiskurssilla mitään asiantuntijoita kouluteta vaan valistuneita käyttäjiä, joista jotkut saattavat myöhemmin valikoitua alalle. Opon kannattaisi vähän kysellä työelämästä ja toisen asteen kouluttajilta, millaisia taitoja siellä nykyään tarvitaan. Ammatillisessa koulutuksessa ja lukioissa oletetaan itsestään selvästi, että opiskelijat osaavat kirjoitella raportteja ja hakea tietoja verkosta. Perustaitojen, kuten käyttöliittymän tulkitsemisen, hakemistorakenteen tai tallennusmuotojen opetteluun ei silloin enää ole aikaa. Ne on joko osattava tai opeteltava omin päin.
No useimmat valitsevat nykyään mieluummin tuossa koulussa ja muissakin kouluissa esimerkiksi taloustiedettä mieluummin kuin tietotekniikkaa. Luokassa oli n. 2 enemmän osaavaa ja yksi opiskelija, joka otti vastaan Linuxista kertoessani. Muut olivat tyyliin EVVK. Käytin huumoria ja kaikkia mahdollisia "herätys" -keinoja, joita olen oppinut, mutta oppilaat yksinkertaisesti makasivat luokassa. Edelleen: jotkut eivät tiedä edes miten sähköpostia käytetään, saati käyttöliittymän tulkitsemista. Opettajilta kuultua on myös se, että lukioissa vähennetään ATK-opetusta.
Paras ja typerin perustelu tälle kaikelle oli tämä:
"Kaikki tulee nykyään valmiina ohjelmina."
Tietoteknisesti Suomi putoaa kärryiltä aika pian sikäli tuolla opettaviin opettajiin oli uskominen.
-
Sinänsä hassua, että en osannut Linuxin päätteeltä lukea speksejä samalla tavalla kuin dxdiagissa.
Kirjoitan tätä ennen leirin alkua srk:n leirikeskuksen koneelta. Siinä on vielä Ubuntu 6.06, koska mitään tarvetta ei päivittämiseen ole ollut. Tämä on lähinnä kirjoituskone ja kevyen www-selauksen kone (lähinnä sähköpostien ja Googlen käyttöä).
Brojericho, saat perustiedot näkyviin näillä komennoilla, jos siinä koneessa oli myös Ubuntu 6.06.
Koneen sisuskalut. $ lspci
leirijo@vasikkas:~$ lspci
0000:00:00.0 Host bridge: Intel Corporation 82865G/PE/P DRAM Controller/Host-Hub Interface (rev 02)
0000:00:02.0 VGA compatible controller: Intel Corporation 82865G Integrated Grap hics Controller (rev 02)
0000:00:1d.0 USB Controller: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) USB UHCI Controller #1 (rev 02)
0000:00:1d.1 USB Controller: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) USB UHCI Controller #2 (rev 02)
0000:00:1d.2 USB Controller: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) USB UHCI Controller #3 (rev 02)
0000:00:1d.3 USB Controller: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) USB UHCI Controller #4 (rev 02)
0000:00:1d.7 USB Controller: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) USB2 EHCI Controller (rev 02)
0000:00:1e.0 PCI bridge: Intel Corporation 82801 PCI Bridge (rev c2)
0000:00:1f.0 ISA bridge: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) LPC Interface Bridge (rev 02)
0000:00:1f.1 IDE interface: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) IDE Contro ller (rev 02)
0000:00:1f.3 SMBus: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH5R) SMBus Controller ( rev 02)
0000:00:1f.5 Multimedia audio controller: Intel Corporation 82801EB/ER (ICH5/ICH 5R) AC'97 Audio Controller (rev 02)
0000:01:08.0 Ethernet controller: Intel Corporation 82562EZ 10/100 Ethernet Cont roller (rev 02)
leirijo@vasikkas:~$
Prosessori. $ dmesg | grep CPU
leirijo@vasikkas:~$ dmesg | grep CPU
[17179569.184000] Initializing CPU#0
[17179570.472000] CPU: After generic identify, caps: bfebfbff 00000000 00000000 00000000 0000441d 00000000 00000000
[17179570.472000] CPU: After vendor identify, caps: bfebfbff 00000000 00000000 00000000 0000441d 00000000 00000000
[17179570.472000] CPU: Trace cache: 12K uops, L1 D cache: 16K
[17179570.472000] CPU: L2 cache: 256K
[17179570.472000] CPU: After all inits, caps: bfebfbff 00000000 00000000 00000080 0000441d 00000000 00000000
[17179570.472000] CPU: Intel(R) Celeron(R) CPU 2.66GHz stepping 01
leirijo@vasikkas:~$
Muistin määrä. $ free
leirijo@vasikkas:~$ free
total used free shared buffers cached
Mem: 507492 462004 45488 0 13844 300640
-/+ buffers/cache: 147520 359972
Swap: 1477940 0 1477940
leirijo@vasikkas:~$
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Prosessori. $ dmesg | grep CPU
leirijo@vasikkas:~$ dmesg | grep CPU
[17179569.184000] Initializing CPU#0
[17179570.472000] CPU: After generic identify, caps: bfebfbff 00000000 00000000 00000000 0000441d 00000000 00000000
[17179570.472000] CPU: After vendor identify, caps: bfebfbff 00000000 00000000 00000000 0000441d 00000000 00000000
[17179570.472000] CPU: Trace cache: 12K uops, L1 D cache: 16K
[17179570.472000] CPU: L2 cache: 256K
[17179570.472000] CPU: After all inits, caps: bfebfbff 00000000 00000000 00000080 0000441d 00000000 00000000
[17179570.472000] CPU: Intel(R) Celeron(R) CPU 2.66GHz stepping 01
leirijo@vasikkas:~$
Mulla dmesgiin ei tulostu yhtään mitään CPU tyyppistä. Eli prosessorin tiedot saa paremmin näin:
cat /proc/cpuinfo
-
oppilas@still-1:~$ cat /proc/cpuinfo
processor : 0
vendor_id : GenuineIntel
cpu family : 6
model : 6
model name : Celeron (Mendocino)
stepping : 5
cpu MHz : 498.431
cache size : 128 KB
fdiv_bug : no
hlt_bug : no
f00f_bug : no
coma_bug : no
fpu : yes
fpu_exception : yes
cpuid level : 2
wp : yes
flags : fpu vme de pse tsc msr pae mce cx8 sep mtrr pge mca cmov pat pse36 mmx fxsr
bogomips : 998.00
Sitten muita käskyjä:
oppilas@still-1:~$ lspci
0000:00:00.0 Host bridge: Intel Corporation 82810E DC-133 GMCH [Graphics Memory Controller Hub] (rev 03)
0000:00:01.0 VGA compatible controller: Intel Corporation 82810E DC-133 CGC [Chipset Graphics Controller] (rev 03)
0000:00:1e.0 PCI bridge: Intel Corporation 82801AA PCI Bridge (rev 02)
0000:00:1f.0 ISA bridge: Intel Corporation 82801AA ISA Bridge (LPC) (rev 02)
0000:00:1f.1 IDE interface: Intel Corporation 82801AA IDE (rev 02)
0000:00:1f.2 USB Controller: Intel Corporation 82801AA USB (rev 02)
0000:00:1f.5 Multimedia audio controller: Intel Corporation 82801AA AC'97 Audio (rev 02)
0000:01:08.0 Ethernet controller: Intel Corporation 82557/8/9 [Ethernet Pro 100] (rev 08)
0000:01:0b.0 Multimedia audio controller: Ensoniq 5880 AudioPCI (rev 02)
Ja tässä:
oppilas@still-1:~$ dmesg | grep CPU
[17179569.184000] Initializing CPU#0
[17179569.704000] CPU: After generic identify, caps: 0183f9ff 00000000 00000000 00000000 00000000 00000000 00000000
[17179569.704000] CPU: After vendor identify, caps: 0183f9ff 00000000 00000000 00000000 00000000 00000000 00000000
[17179569.704000] CPU: L1 I cache: 16K, L1 D cache: 16K
[17179569.704000] CPU: L2 cache: 128K
[17179569.704000] CPU: After all inits, caps: 0183f9ff 00000000 00000000 00000040 00000000 00000000 00000000
[17179569.704000] CPU: Intel Celeron (Mendocino) stepping 05
[17179575.180000] ACPI: CPU0 (power states: C1[C1] C2[C2])
[17179575.180000] ACPI: Processor [CPU0] (supports 8 throttling states)
Ja sitten:
oppilas@still-1:~$ free
total used free shared buffers cached
Mem: 125532 120608 4924 0 624 36376
-/+ buffers/cache: 83608 41924
Swap: 372728 19528 353200
Joudun hetkeksi vetäytymään erään näyttöosion tekemiseen pariksi päiväksi sillä tiedot ovat vasta sekaisin päässäni ja pitäisi esittää sellainen opetus -ja tietoturvanäyttö opettajille... Deadline on 01.04.2008. Halusin aluksi selvitä ilman sitä "Pöverpöinttiä", vaikka tyttöystävä sanoi, että se sopisi ja olisi hyvä tuossa. Huoh. Kuitenkin esitys videokuvataan jne. Se on osa tutkintoani.
Jään hetkeksi sivuun tästä viestiketjusta ja yritän ilman pään räjähtämistä saada 20 minuutin sisään pakotettua kaiken sen minkä katson tärkeäksi juttuun laittaa ja opettajille jaettaviin monisteisiin.
Palaan sen jälkeen tähän ja luultavasti poistan tuon OpenOfficen kun ei näytä pelittävän ja vanhempaa versiota siitä ei nyt ole kun on ilmeisesti turhan uusi. Palaan ketjuun ja taisteluun saada tuo luokka täyteen tämän koneen säädöillä varustettuja koneita.
:o stressi, stressi :o
Ps. Mikrotukihenkilö sai tässä kiinteän IP:n toimimaan jollain konstilla kun hain hänelle komennot konsolia varten. Seuraavaksi on sitten se eri ikkunointijärjestelmä jne. jos laitan ja tuunausta säätöä ja kaikkea tuota. Niin ja jos sen xorgin saisin tunnistamaan ihan oikean näytön.
- Peace & Linux -
-
model name : Celeron (Mendocino)
cpu MHz : 498.431
Sitten muita käskyjä:
oppilas@still-1:~$ lspci
0000:00:01.0 VGA compatible controller: Intel Corporation 82810E DC-133 CGC [Chipset Graphics Controller] (rev 03)
Ja sitten:
oppilas@still-1:~$ free
total used free shared buffers cached
Mem: 125532 120608 4924 0 624 36376
Niin ja jos sen xorgin saisin tunnistamaan ihan oikean näytön.
Minusta tuo on kyllä todella alamittainen, mutta yritetään.
Jos suinkin vielä kerkiät, nin laita vielä tarkat tiedot CRT-näytöstä. Mikä malli mahdollisimman tarkasti, olen joskus noita onnistunut guuglaamaan eli selvittämään modelinejä pystyyn ja vaakaan.
Keskity hyvillä mielin siihen näyttökokeeseen - tämä ei todellakaan ole niin tärkeää.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Mun tuntemista distroista 500MHz/128MB ei taida pyöriä tyydyttävästi kuin Puppy/Zenwalk (ja dsl, mutta se on kauhea), mutta niissähän on omat ongelmansa. OpenOfficen voi unohtaa. Abiword toimii. Nämä taisikin olla jo todettuja asioita...
[loppukevennys]
Kokeilkaa tätä jos kone tuntuu hitaalta:
http://kolibrios.org
Kokeilin, enkä voinut olla nauramatta ääneen - ja pitkään.
[/loppukevennys]
-
Joudun hetkeksi vetäytymään erään näyttöosion tekemiseen pariksi päiväksi sillä tiedot ovat vasta sekaisin päässäni ja pitäisi esittää sellainen opetus -ja tietoturvanäyttö opettajille... Deadline on 01.04.2008. :o stressi, stressi :o
Rennosti vaan, hyvin se näyttö menee.
Tämä "antiikkia, antiikkia"-projekti oli jo lähtökohdiltaan puoliksi mahdoton, joten siitä ei kannata liikaa stressiä kerätä. Teet sitä siihen asti kuin ehdit ja vakituiset jatkavat siitä. Ohjaathan heidät tänne foorumille ja wikiin, ennen kuin itse siirryt muihin tehtäviin. Ja pidä huolta siitä, ettei siellä synny turhan optimistista kuvaa noiden romujen uudesta elämästä. Parempi luvata vähän ja antaa hiukan enemmän kuin toisin päin.
Ps. Mikrotukihenkilö sai tässä kiinteän IP:n toimimaan jollain konstilla kun hain hänelle komennot konsolia varten.
Siitähän se alkaa.
-
Minä pistin juuri vanhaan 600Mhz/256Mt läppäriin Debian 5 Lennyn ja tämä kone on nyt pirteämpi kuin Ubuntun kanssa koskaan. Muistin käyttö Gnome työpöydän ja WWW-selaimen kanssa näyttää seuraavalta:
veekoo@lenny-laptop:/usr/lib/mozilla$ free -m
total used free shared buffers cached
Mem: 250 223 26 0 17 74
-/+ buffers/cache: 132 118
Swap: 502 65 436
Tuohon kun pistäisi vielä kevyemmän työpöydän, niin se saattaisi pyöriä 128Mt muistissa. xfce ja lxde löytyvät suoraan repoista. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Minä ainakin valitsisin Lennyn mieluummin kuin antiikkisen Ubuntu-version.
-
Debian = Antiikkinen Ubuntu ;)
Ei vaan, voi oikeasti olla parempi vaihtoehto.
-
Debian = Antiikkinen Ubuntu ;)
Ei vaan, voi oikeasti olla parempi vaihtoehto.
Ensimmäisestä sisäänloggauksesta Lennyyn tuli oikein nostalginen olo. Perus gnome-työpöytä ilman mitään härpäkkeita. Epiphany WWW-selain on kuin firefoxin pikkuisen vanhempi versio. Avoin flash-player ei oikein pelannut, mutta kun hain ja asensin Adobe Flash-playerin niin johan sain youtubet näkymään. Pistää vaan ihmettelemään, mihin Ubuntussa sitä muistia oikein kuluu.
Kevyemmätkin työpöydät löytyvät ilman kikkailua, sen kun vaan asentaa repoista ja alkaa kokeilemaan:
apt-get update
apt-get install xfce4 xfce4-goodies
apt-get install lxde
-
Minä pistin juuri vanhaan 600Mhz/256Mt läppäriin Debian 5 Lennyn ja tämä kone on nyt pirteämpi kuin Ubuntun kanssa koskaan.
Minulta menee ohi nämä ääripäät; en tajua, mitä järkeä on pyörittää ikivanhoja koneita, joilla ei oikeasti voi tehdä mitään, enkä myöskään mitä järkeä on koneissa, joiden tehot ovat järjettömiä. En minä sen puoleen tajua Jackass- tai Duudsonit-ohjelmiakaan.
Minä itse en käyttäisi tuollaista konetta enkä sitä tarjoaisi työkaverille tai oppilaalle työn tekemiseen...
Tätä yritin vihjaista sillä potaatti-kuvalla.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Mun tuntemista distroista 500MHz/128MB ei taida pyöriä tyydyttävästi kuin Puppy/Zenwalk (ja dsl, mutta se on kauhea), mutta niissähän on omat ongelmansa. OpenOfficen voi unohtaa. Abiword toimii. Nämä taisikin olla jo todettuja asioita...
:D
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Minun pointtini oli, että tästä 600Mhz/256Mt läppäristä tulikin yllättäen sopivalla distrolla ihan oiva nettipääte ja toimiva kirjoituskone. 128Mt keskusmuistia on oikeastaan minullekin vähän liian extremeä.
-
Debian = Antiikkinen Ubuntu ;)
Ei vaan, voi oikeasti olla parempi vaihtoehto.
Samaa puutahan nuo ovat, Debian on vaan vakauspyrkimystensä takia aina jäljessä. Vaan saahan tuotakin kokeilla.
Minut toi aikanaan Ubuntun pariin nimenomaan se, etten saanut Debiania toimimaan bootin jälkeen monen viikon ähellyksestä huolimatta ja Ubuntu(5.10) meni heittämällä.
Ja meillä Suomessa kai puhtaaksiviljeltyjen Debianistien joukko lienee aika pieni, joten tuki on kuitenkin enempi Ubuntu-pohjaista.
Tiedä eroaako noiden asennus enää mitenkään toisistaan Lennyn julkaisun jälkeen, eli tällä hetkellä Debian on kohtuullisesti ajan tasalla, paitsi että OO3 ei ole vielä mukana. OO3 ei ole Ubuntu8.10:ssäkään vielä, mutta .9.04:ssä se on jo mukana
Antiikkia tai ei, mutta kyllä noista vielä hyvät kirjoituskoneet ja kohtuulliset selauskoneet saa. Nettivideoiden pyöritys voi kyllä jo tahmata.
Jos kerran kunnan kukkarönnyörit eivät parempaa anna, niin parempi noilla, kuin ilman.
T:Jallu59
EDIT:
Kokoan tähän vähän noiden koneiden speksejä:
CPU Celelron 500MHz
Ram 128MB
Näytönohjain Intel i810
Äänipiiri: Ensoniq 5880 AudioPCI
Näyttömuistin määrä vielä arvoitus (4MB?)
Eli ei mahdoton, mutta uudet kernelit vaativat xorg.conf:iin näytön määrityksen, jonka voi helpoimmin kopioda dapperista.
-
Mun tuntemista distroista 500MHz/128MB ei taida pyöriä tyydyttävästi kuin Puppy/Zenwalk (ja dsl, mutta se on kauhea), mutta niissähän on omat ongelmansa. OpenOfficen voi unohtaa. Abiword toimii. Nämä taisikin olla jo todettuja asioita...
:D
Heh. No mitäänhän ei pitäisi laukoa. No siis, tarkoitin lähinnä ilman eri virittelyjä. Tuotanto/kouluympäristöön en välttämättä jaksaisi JWM:ää ruveta konffaamaan, mutta toki jos mielenkiintoa (lue:aikaa) löytyy. Työpöydänhän saa pyörimään vaikka alle 40 megalla jos haluaa.
E: 185 > 128, mutta en ole tutustunut tuohon paremmin miten tuo pitäisi laskea. Siis kun used on 182. Mitä 78 megan ja 182 megan välillä tapahtuu, jotain välimuistia, mutta millä tavalla sitä käytetään?
-
Minut toi aikanaan Ubuntun pariin nimenomaan se, etten saanut Debiania toimimaan bootin jälkeen monen viikon ähellyksestä huolimatta ja Ubuntu(5.10) meni heittämällä.
Jeps. Samanlaisia kokemuksia minullakin noilta ajoilta, mutta jos kokeilet Lennyä tänään niin voit sinäkin hämmästyä.
Lenny on tänään minun ensisijainen vaihtoehtoni tämmöiseen vanhempaan koneeseen (huomisesta en lupaa mitään). Ubuntua en varmaankaan tähän koneeseen enää palauta. Ja niistä spesiaali-kevyt-distoista en ole koskaan jaksanut innostua. Haluan kuitenkin käyttää jokseenkin standardiympäristöä.
-
Jep Debian Lenny ja LXDE on kova sana. :) Täällä pyörii kohtuullisesti 300 MHz AMD-K6 ja 192 MB -koneessa. Tuo suoritin voisi olla nopeampikin, koska tahtoo siitä ottaa kiinni aina. Muistia riittäisi vähän vähempikin, kun harvemmin tulee kovin paljoa yli sata megaa täyteen nettiselaimenkaan (Iceweasel) kanssa. :) En surffaa siilä niin paljon kuin kannettavalla.
-
Mahtaako tuo Debianin ja Ubuntun muistinkulutus erota mitenkään LXDE:llä ? Väänsin tuossa Ubuntu&LXDE-koneessa Firefoxin ja OpenOfficen(2.4) yhtä aikaa auki ja päätteen kanssa muistia kului 101MB. Eli Brojerichon työkohteilla on reaaliset toimintamahdollisuudet.
T:Jallu59
EDIT: Tänään(1.4.) tippui proposed-reposta Intelin videoajurin päivitys. Päivitys autttaa monitorin tunnistumiseen. Tuo lienee viikon tai kahden päästä jo varsinaisissa päivityksissä. Voin kertoa tässä ketjussa, kun havaitsen sen tulleen. Sen jälkeen voi kokeilla Intrepidin daily-versiota, josko tuo näyttöpuoli tunnistuisi kunnolla heittämällä.
-
Tuohon kun pistäisi vielä kevyemmän työpöydän, niin se saattaisi pyöriä 128Mt muistissa. xfce ja lxde löytyvät suoraan repoista. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Minä ainakin valitsisin Lennyn mieluummin kuin antiikkisen Ubuntu-version.
Kiitos neuvosta. Saatan hyvinkin kokeilla tuota. :)
-
Minusta taas sellainen ääripää, että antiikkikonetta ei yritä saada toimimaan on älytöntä. Olen pohtinut, että yritän saada tämän toimimaan kirjoituskoneena Abiwordilla ja netin selaus toimii minusta riittävän nopeasti suhteessa rautaan. Kirjoitan tälläkin hetkellä tältä antiikkikoneelta.
Minä ymmärrän tehokoneen hankkimisen jos sellaiseen on varaa sekä vanhan koneen käytön vaikkapa juuri "kirjoituskoneena" ja nettipäätteenä. Jokaisella on kuitenkin subjektiiviset mielipiteensä. Mikäli tämä kone ei tästä juuri piristy Lennyn ja LXDE:n asentamisen yhteydessä niin turhaa kaiketi se on, mutta herättihän se mielenkiintoa. Debiania kun olen käyttänyt jo vanhemmankin distron kanssa.
Tiedän, että Ubuntu pohjautuu Debianiin, mutta minulla on enemmän kokemusta Debianista, sekä saisin siihen paljon enemmän tuotetukea kaverilta jolla on koneessaan kaksi näyttöä kiinni ja käyttöjärjestelmänä uusin Debian.
Tosin jos Lennyn käyttöliittymä on täysin englanninkielinen, niin taidan pysytellä vain tämän Dapperin muokkaamisessa ja mikäli joku tietää hyvän how-to-ohjeen sen asentamiseen tähän niin kiitän URLeista jo etukäteen.
ps. Teen vain työtä täällä työharjoittelussa ja opin itse jatkuvasti lisää. Koska yksi luokka on käsketty vaihtaa Linuxiin, teen kaikkeni sen toteuttamiseen. Saan siitä näyttötodistuksen siispä teen kaikkeni vielä sen eteen nyt kun Tietoturvanäyttö on ohi.
- Peace & *Nix -
-
Tosin jos Lennyn käyttöliittymä on täysin englanninkielinen, niin taidan pysytellä vain tämän Dapperin muokkaamisessa ja mikäli joku tietää hyvän how-to-ohjeen sen asentamiseen tähän niin kiitän URLeista jo etukäteen.
Saa suomeksi. Voisiko joku postata jonkun linkin tai jotain mistä näkee mitä kielipaketteja suomen kielelle löytyy, kun itsekin vähän ole niitä etsiskellyt.
Taitaa mennä se asennus samalla tavalla, kuin Ubuntullakin alternatena. Jos graafista asenninta käytät niin ei ole sen kummempaa, kuin Ubuntulla paitsi ettei toimi live-cd:nä. :)
Jos lxde:n asennusta kaipaat niin siihen rittää asennuksen jälkeen kirjautuminen roottina ja komento "apt-get install lxde". Sitten tarvinnet muitakin paketteja kuten synaptic firefox abiword jne.
Graafisella puolella ei voi kirjautua roottina, mutta jos sinulla kerta on kokemusta Debianista niin osa näistä jutuista voi olla jo tuttuja. :)
-
Debian on hyvin pitkälle lokalisoitu, kuten seuraava liveCD/asennus asennuslevy kokonaan suomenkielinen.
Tuolla sitä voi kokeilla mikäli ei Gnomella toimi riittävän nopeasti niin LXDE tai joku muu graafinen liittymä.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=25609.0 (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=25609.0)
Elikä kielestä ei tule ongelma sillä mahdolliset muutkin käytetyt ohjelmat on lokalisoitu.
PS; LXDE,stä ei kokonaan suomennettua virallista pakettia ole, useita suomennosprojekteja on kyllä menossa.
-
Saa suomeksi. Voisiko joku postata jonkun linkin tai jotain mistä näkee mitä kielipaketteja suomen kielelle löytyy, kun itsekin vähän ole niitä etsiskellyt.
Debian ja LXDE? Tässä ohjeet, ladataan, poltetaan ja asennetaan.
http://www.lxde.org/download
http://ftp.tw.debian.org/debian-cd/5.0.0/i386/iso-cd/debian-500-i386-xfce+lxde-CD-1.iso
Suomennos valitaan jo siinä asennuksen yhteydessä aivan samoin kuin Ubuntunkin kohdalla. Ubuntuhan nimenomaan käyttää Debianin asennusohjelmaa.
"Language: Multilingual (more than 35 different languages)"
http://wiki.lxde.org/en/Main_Page
Kerro kevenikö koneet tuolla Lenny ja LXDE-yhdistelmällä.
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Lähinnä tarkoitin, että jos haluaa lisätä Debiaaniin suomen kielen tuen, mikäli ei ole asennuksessa valinnut. ::)
-
Debian on hyvin pitkälle lokalisoitu, kuten seuraava liveCD/asennus asennuslevy kokonaan suomenkielinen.
Debian, Gnome, Abiword jne jne kyllä, mutta eipä taidakaan tämä LXDE olla. Tämä sivu ei ainakaan tunne suomentajia eikä toisella sivulla haku "finnish" tuota mitään. Koska en ole koskaan LXDE:tä käyttänyt, niin voin olla väärässäkin.
http://wiki.lxde.org/en/Category:Translations
http://sourceforge.net/search/?group_artifact_id=894871&type_of_search=artifact&group_id=180858&words=finnish (http://sourceforge.net/search/?group_artifact_id=894871&type_of_search=artifact&group_id=180858&words=finnish)
Täällä ovat muut lokalisoinnit:
http://sourceforge.net/tracker/?func=browse&group_id=180858&atid=894871
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Tulikin mieleeni, että voiko Blackboxia suomentaa? Voisi nimittäin vaikka harkita sen suomentamista, kun se on niin kiva... :D
-
Kyllä tuo LXDE ihan suomeksi on pääosin. Ehkä suomennos on tehty openboxiin. PcMan(File Manager) ei ole suomennettu ja jotain muutakin pienempää oli suomentamatta. Valikoissa on melkein kaikki suomeksi.
T:Jallu59
-
Taidan tosiaan kokeilla Debiania ensin XFCE:llä ja sitten LXDE:llä.
Koneiden speksit huomioonottaen mitä suosittelette? Siis pyöriikö XFCE:llä yhtä nopeasti kuin tällä dapper drakella?
Asennan Debianin mielellä sillä aion kuitenkin asentaa sen kotikoneelleeni heti kun saan huonon sata-levyn vaihdettua toiseksi.
Onkohan suuri homma vaihtaa joistakin kohtaa kieli suomeksi vai pitäisikö muutokset tehdä sorsiin? Ajattelin jos ne olisivat jollain tapaa "erillisiä" tiedostoja. En ole koskaan tosin joutunut minkään linux-distron kieltä kääntämään. Olkoon tämä taas yksi tyhmä kysymys. ;)
OFFTOPIC:
Haluaisin asentaa ulkoiseen teran kokoiseen Buffalon usb-kovoon Debianin. Onko se mahdollista. Yksi kaveri ainakin jo sanoi sen olevan mahdollista... niin ja kuinka hitaasti tuo toimisi? Paketin kyljessä lukee Turbo USB ja jotain sellaista. En muista sen lupaamaa nopeuslukua, mutta toimineeko tuo hitaasti kuin VNC-etäkäyttö paribaudisella modeemilla? :)
-
Se usb-levy on sitten h i d a s verrattuna ata/sata-levyihin. Teoriassa ei pitäisi olla, mutta käytännössä vauhti on kertaluokkaa hitaampaa. Oma kokemus usb-levyjen siirtonopeudesta on noin megatavu sekunnissa ,kun IDE/SATA-levyille tyypillinen siirtonopeus on 30-50MB/s.
T:Jallu59
Edit: Tänään tippui Ubuntu 8.10:n varsinaisiinkiin päivityksiin tuo korjattu Intelin näytönohjainajuri, eli nyt saattaisi X/Ubuntun alternate-levyn daily-painoksellakin saada jotain henkeä noihin konevanhuksiin, ja mikä ettei 9.04 daily:illäkin.
-
Onkohan suuri homma vaihtaa joistakin kohtaa kieli suomeksi vai pitäisikö muutokset tehdä sorsiin? Ajattelin jos ne olisivat jollain tapaa "erillisiä" tiedostoja. En ole koskaan tosin joutunut minkään linux-distron kieltä kääntämään. Olkoon tämä taas yksi tyhmä kysymys. ;)
Lue lisää:
http://www.lokalisointi.org/
http://www.lokalisointi.org/ryhmat/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Se usb-levy on sitten h i d a s verrattuna ata/sata-levyihin. Teoriassa ei pitäisi olla, mutta käytännössä vauhti on kertaluokkaa hitaampaa. Oma kokemus usb-levyjen siirtonopeudesta on noin megatavu sekunnissa ,kun IDE/SATA-levyille tyypillinen siirtonopeus on 30-50MB/s.
Joskus boottasin OSX:n USB2:n yli eikä se ollut mitenkään hidasta. Tuo megatavu per sekunti kuulostaa vahvasti USB1.1:lta.
-
Se usb-levy on sitten h i d a s verrattuna ata/sata-levyihin. Teoriassa ei pitäisi olla, mutta käytännössä vauhti on kertaluokkaa hitaampaa. Oma kokemus usb-levyjen siirtonopeudesta on noin megatavu sekunnissa ,kun IDE/SATA-levyille tyypillinen siirtonopeus on 30-50MB/s.
Edit: Tänään tippui Ubuntu 8.10:n varsinaisiinkiin päivityksiin tuo korjattu Intelin näytönohjainajuri, eli nyt saattaisi X/Ubuntun alternate-levyn daily-painoksellakin saada jotain henkeä noihin konevanhuksiin, ja mikä ettei 9.04 daily:illäkin.
Hmm... Voisin ehkä kokeilla vaikka arveluttaa että jämppäävät. CD-levytkin alkavat olla lopussa ja latasin netistä jonkin Debianin Light weight version, jossa mainittiin XFCE ja LSDE. Katsotaan nyt mitä noille vanhuksille tapahtuu. :)
-
Se usb-levy on sitten h i d a s verrattuna ata/sata-levyihin. Teoriassa ei pitäisi olla, mutta käytännössä vauhti on kertaluokkaa hitaampaa. Oma kokemus usb-levyjen siirtonopeudesta on noin megatavu sekunnissa ,kun IDE/SATA-levyille tyypillinen siirtonopeus on 30-50MB/s.
Joskus boottasin OSX:n USB2:n yli eikä se ollut mitenkään hidasta. Tuo megatavu per sekunti kuulostaa vahvasti USB1.1:lta.
Tuossa on joku Turbo USB 2.0, mutta en ole vielä sitä kokeillut edes... Aika nopea se taisi olla kun nyt muistaisi taas kerran speksit. Enivei. Miksipä en kokeilisi jos siihen jollain rämppäämisellä Debianin saa? Jos se toimii hitaasti kuin parin baudin BBS vuosia sitten niin jätetään sikseen, mutta kokeilen kuitenkin.
-
Edit: Tänään tippui Ubuntu 8.10:n varsinaisiinkiin päivityksiin tuo korjattu Intelin näytönohjainajuri, eli nyt saattaisi X/Ubuntun alternate-levyn daily-painoksellakin saada jotain henkeä noihin konevanhuksiin, ja mikä ettei 9.04 daily:illäkin.
Hmm... mahtaneeko tuo auttaa riittävästi. Viimeksi meni jumiin vähänkin uudemmilla Xubuntuilla jne... Käyn läpi nyt pari Depparia ja kokeilen sitten ehkä ja jos Deppari ei toimi niin palaan tuohon ikiaikaiseen 6.06 Xubuntuun.
- Peace & *Nix -
-
Edit: Tänään tippui Ubuntu 8.10:n varsinaisiinkiin päivityksiin tuo korjattu Intelin näytönohjainajuri, eli nyt saattaisi X/Ubuntun alternate-levyn daily-painoksellakin saada jotain henkeä noihin konevanhuksiin, ja mikä ettei 9.04 daily:illäkin.
Hmm... mahtaneeko tuo auttaa riittävästi. Viimeksi meni jumiin vähänkin uudemmilla Xubuntuilla jne... Käyn läpi nyt pari Depparia ja kokeilen sitten ehkä ja jos Deppari ei toimi niin palaan tuohon ikiaikaiseen 6.06 Xubuntuun.
- Peace & *Nix -
Debianilla on sitten tasan samat videoajurit kuin Ubuntulla eli sielläkin pitäisi kaivaa käyttöön uusista uusin
xserver-xorg-video-intel:in versio jostain unstablesta. Yritän selvittää lisää. Oma lähteeni on Ubuntu-dokumentaatio.
Muistin käytön suhteen oleellisempi ero on sekä LXDE- ja XFCE-työpöydillä, että Abiword:illä js OpenOfficeWriter:illa, joten tehokkain kompinaatio on LXDE & Abiword
Vanha kunnon Dapper tosiaan toimii hienosti tuolaa muistilla vielä XFCE:llä. Varjopuolena on sen päivitysten loppuminen ensi kesänä. Toimiihan se niine hyvineen vielä senkin jälkeen, mutta mitään uutta ei repoihin ilmestyne. Siksi olisi suotavaa saada noihin koneisiin tuoreempi versio pyörimään.
Open Officesta sen verran, että 2.4. tosiaa hanskaa jotenkin MSOffice2007:n tuotokset, mutta sielläkin kehityspanokset suunnataan jo kolmosen ominaisuuksien hiomiseen..Muistin kulutuksesssa kolmonen on jopa hieman säästeliäämpi. Se hämää, että OpenOfiicen muistinkulutus näyttäisi skaalautuvan käytettävän rammin tai työpöydän suhteessa tai työpöytien järjestelmänvalvontaohjelmat näyttävät vähän eri asioita. Isossa Tässä Xubuntu8.10-koneessa koneessa muistin kulutus Abiword/OO3 on nyt 14,5M vs.15,5M. KDE:n järjestelmänvalvonta näyttää kahta lukua: muisti & jaettu muisti. Lukemat KDE4.2.2:lla:
muisti jaettu muisti
Abiword: 8MB 14MB
OO3writer 16MB 50MB
Eli kyllä se OpenOffice todellisuudessa enemmän käy koneen voimille, niinkuin olettaa saattaa, joskin muistinkäytöltään saattaa olla fiksumpi..
Vielä pohdintaa koko järjestelmän kannalta. Jos kuo koneet osaavat PXE-bootin eli bootin verkon yli, niin ylläpitosyistä voisi harkita yhden koneen uhraamista palvelimeksi ja sitten hyödyntää LTSP-järjestelmää jo FAT-Client mekanismilla tai sitten hyödyntäen rankasti uutta LOCAL_APPS ominaisuutta.Tällöin kaikki koneet asentuisivat ja päivittyisivät kerralla.
T:Jallu59
-
Olikos niissä koneissa Intelin näytönohjain?
Lennyssä on vakiona seuraavanlainen:
ii xserver-xorg-video-intel 2:2.3.2-2+lenny6 X.Org X server -- Intel i8xx, i9xx display drivers
-
Olikos niissä koneissa Intelin näytönohjain?
Lennyssä on vakiona seuraavanlainen:
ii xserver-xorg-video-intel 2:2.3.2-2+lenny6 X.Org X server -- Intel i8xx, i9xx display drivers
Löysin kevyen version Debbarista, jossa on valmiiksi LXDE ja se toimii mielestäni paremmin kuin Xubuntu tässä tarkoituksessa nimittäin Depparina on uusin Lenny pohjalla ja siinä kevyttä päällä. OpenOfficekin käynnistyy vaikka viekin kaiken muistin, muttei tule enää niin paljon sitä söhröväripistepilkkua ruudulle. Nyt jätän turhat hommelit desktopille asentamatta ja mietin miten tuo eroaa tavallisesta Lennystä siinä, että en ole toistaiseksi saanut Flashin plugaria toimimaan vaikka depparigurun avulla sitä yritinkin asentaa. Depparin normiselain ei ole siellä missä normaalisti on isommassa kokoonpanossa. Hämäävää. Pitänee keksiä jotain jos jaksan. Tai sitten jätän sen vain olemaan toimimatta. En tiedä.
- Peace & Linux -
-
Löysin kevyen version Debbarista, jossa on valmiiksi LXDE ja se toimii mielestäni paremmin kuin Xubuntu tässä tarkoituksessa nimittäin Depparina on uusin Lenny pohjalla ja siinä kevyttä päällä. OpenOfficekin käynnistyy vaikka viekin kaiken muistin, muttei tule enää niin paljon sitä söhröväripistepilkkua ruudulle. Nyt jätän turhat hommelit desktopille asentamatta ja mietin miten tuo eroaa tavallisesta Lennystä siinä, että en ole toistaiseksi saanut Flashin plugaria toimimaan vaikka depparigurun avulla sitä yritinkin asentaa. Depparin normiselain ei ole siellä missä normaalisti on isommassa kokoonpanossa. Hämäävää. Pitänee keksiä jotain jos jaksan. Tai sitten jätän sen vain olemaan toimimatta. En tiedä.
- Peace & Linux -
Kerro vielä distron nimi :)
-
Löysin kevyen version Debbarista, jossa on valmiiksi LXDE ja se toimii mielestäni paremmin kuin Xubuntu tässä tarkoituksessa nimittäin Depparina on uusin Lenny pohjalla ja siinä kevyttä päällä. OpenOfficekin käynnistyy vaikka viekin kaiken muistin, muttei tule enää niin paljon sitä söhröväripistepilkkua ruudulle. Nyt jätän turhat hommelit desktopille asentamatta ja mietin miten tuo eroaa tavallisesta Lennystä siinä, että en ole toistaiseksi saanut Flashin plugaria toimimaan vaikka depparigurun avulla sitä yritinkin asentaa. Depparin normiselain ei ole siellä missä normaalisti on isommassa kokoonpanossa. Hämäävää. Pitänee keksiä jotain jos jaksan. Tai sitten jätän sen vain olemaan toimimatta. En tiedä.
- Peace & Linux -
Kerro vielä distron nimi :)
Tarkoittaisikohan tätä Debian levyä: http://cdimage.debian.org/debian-cd/5.0.0/i386/iso-cd/debian-500-i386-xfce+lxde-CD-1.iso
-
Veikkaan Tomppeli että aika lähelle arvattu! ;)
Debian live-cd:
http://free.nchc.org.tw/debian-cd/5.0.0-live/i386/iso-cd/debian-live-500-i386-lxde-desktop.iso (http://free.nchc.org.tw/debian-cd/5.0.0-live/i386/iso-cd/debian-live-500-i386-lxde-desktop.iso)
Debian live-usb-image:
http://free.nchc.org.tw/debian-cd/5.0.0-live/i386/usb-hdd/debian-live-500-i386-lxde-desktop.img (http://free.nchc.org.tw/debian-cd/5.0.0-live/i386/usb-hdd/debian-live-500-i386-lxde-desktop.img)
Debian 5-asennus-cd:
http://cdimage.debian.org/debian-cd/5.0.0/i386/iso-cd/debian-500-i386-xfce+lxde-CD-1.iso (http://cdimage.debian.org/debian-cd/5.0.0/i386/iso-cd/debian-500-i386-xfce+lxde-CD-1.iso)
-
Veikkaan Tomppeli että aika lähelle arvattu! ;)
Niin noh tuossa laittamassani oli myös XFCE mukana... ::)
EDIT: Tosin tuo viimeinen on sama kuin viestissäni. :) BTW: Asensin käyttäen tuota levykuvaa IBM:lle Debianin.
-
Kuitataan tuo & hyvin toimii. ;)
Siitä hyvä tuo jos haluaa siihen voi asennella samoja lisä kilkkeitä kuin Gnome sellaiseen, elikä tuota hypistelemällä saa aikas kevyen asennuksen aikaiseksi.
-
Olikos niissä koneissa Intelin näytönohjain?
Lennyssä on vakiona seuraavanlainen:
ii xserver-xorg-video-intel 2:2.3.2-2+lenny6 X.Org X server -- Intel i8xx, i9xx display drivers
jonka päiväys on suunnilleen Sun, 27 Jul 2008 13:18:42 +0200
Ja Ubuntun tuorein versio on puolestaan
xserver-xorg-video-intel 2.2.4.1-1ubuntu10.4 X.Org X server -- Intel i8xx, i9xx display drivers
jonka päiväys on Mon, 30 Mar 2009 11:01:52 -0700
eli Ubuntussa on huomattavasti (n 8 kk) tuoreempi versio . Muutoslokia noiden välillä on 176 riviä
Eli kyllä minä katselisin tuolla raudalla vielä Ubuntun+LXDE mahdollisuuksia, koska nimenomaan tuossa näyttöpuolella on häikkää. Toinen vaihtoehto, jolla saman videoajurin saa on Debian:in testing-versio
T:Jallu59
-
Mahtaako tuo Debianin ja Ubuntun muistinkulutus erota mitenkään LXDE:llä ? Väänsin tuossa Ubuntu&LXDE-koneessa Firefoxin ja OpenOfficen(2.4) yhtä aikaa auki ja päätteen kanssa muistia kului 101MB. Eli Brojerichon työkohteilla on reaaliset toimintamahdollisuudet.
T:Jallu59
Kokeilin tuota Debian Lenny LXDE + OO2.4 + pääte + Iceweasel + mokkulayhteys yhdistelmää. Muistia kului 101Mt tässä wanhassa Compaqissa ;)
Kun käytössä oli XFCE 4 -työpöytä, niin muistikulutus pompsahti 110Mt:hen samalla yhdistelmällä :)
**********************************************************************************************
Noin ihan vertailun vuoksi kokeilin lähes vastaavaa yhdistelmää (OO 2.2 + Iceweasel + pääte + netti auki mokkulalla) samassa koneessa olevalla toisella käyttöjärjestelmällä. Tulos aika yllättävä :P
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
. Nyt jätän turhat hommelit desktopille asentamatta ja mietin miten tuo eroaa tavallisesta Lennystä siinä, että en ole toistaiseksi saanut Flashin plugaria toimimaan vaikka depparigurun avulla sitä yritinkin asentaa. Depparin normiselain ei ole siellä missä normaalisti on isommassa kokoonpanossa.
Minä hain Lennyyn Adoben flash-pluginin, kun ne repoista löytyvät open-source -playerit eivät oikein tahdo toimia. Asennus-skripti kopioi pluginin kotihakemiston alle, josta epiphany ei sitä löytänyt. Kopioin pluginin käsin sopivaan paikkaan /usr/lib/mozilla -hakkemisston alla ja johan toimi, Se läppäri on käsissäni taas maanantaina, joten voin sitten pistää tarkemmat polut ja tiedostonimet,.
-
Noin ihan vertailun vuoksi kokeilin lähes vastaavaa yhdistelmää (OO 2.2 + Iceweasel + pääte + netti auki mokkulalla) samassa koneessa olevalla toisella käyttöjärjestelmällä. Tulos aika yllättävä :P
Mitkä versiot ohjelmista? OO tuosta näkyykin ja todennäköisesti se vakuttaa jonkun verran... ::)
-
Noin ihan vertailun vuoksi kokeilin lähes vastaavaa yhdistelmää (OO 2.2 + Iceweasel + pääte + netti auki mokkulalla) samassa koneessa olevalla toisella käyttöjärjestelmällä. Tulos aika yllättävä :P
Mitkä versiot ohjelmista? OO tuosta näkyykin ja todennäköisesti se vakuttaa jonkun verran... ::)
IceWeasel 2.0.0.6-1
OpenOffice 2.2.1-7
KDE 3.5.7
-
Minusta taas sellainen ääripää, että antiikkikonetta ei yritä saada toimimaan on älytöntä. Olen pohtinut, että yritän saada tämän toimimaan kirjoituskoneena Abiwordilla ja netin selaus toimii minusta riittävän nopeasti suhteessa rautaan. Kirjoitan tälläkin hetkellä tältä antiikkikoneelta.
Minä ymmärrän tehokoneen hankkimisen jos sellaiseen on varaa sekä vanhan koneen käytön vaikkapa juuri "kirjoituskoneena" ja nettipäätteenä. Jokaisella on kuitenkin subjektiiviset mielipiteensä. Mikäli tämä kone ei tästä juuri piristy Lennyn ja LXDE:n asentamisen yhteydessä niin turhaa kaiketi se on, mutta herättihän se mielenkiintoa. Debiania kun olen käyttänyt jo vanhemmankin distron kanssa.
Tiedän, että Ubuntu pohjautuu Debianiin, mutta minulla on enemmän kokemusta Debianista, sekä saisin siihen paljon enemmän tuotetukea kaverilta jolla on koneessaan kaksi näyttöä kiinni ja käyttöjärjestelmänä uusin Debian.
Tosin jos Lennyn käyttöliittymä on täysin englanninkielinen, niin taidan pysytellä vain tämän Dapperin muokkaamisessa ja mikäli joku tietää hyvän how-to-ohjeen sen asentamiseen tähän niin kiitän URLeista jo etukäteen.
ps. Teen vain työtä täällä työharjoittelussa ja opin itse jatkuvasti lisää. Koska yksi luokka on käsketty vaihtaa Linuxiin, teen kaikkeni sen toteuttamiseen. Saan siitä näyttötodistuksen siispä teen kaikkeni vielä sen eteen nyt kun Tietoturvanäyttö on ohi.
- Peace & *Nix -
Riittääkö budjetti siihen että laitat niihin uudet kovot?
Usein oikein vanhoissa koneissa homma töksähtää siihen että kovalevyt ovat kertakaikkiaan ihan loppu.
Lspci näytti tossa jotai IDE:ä : 40 Gb idet ei maksa kuin muutaman kympin.
Itse olen tehnyt vanhoista koneista nettipäätteitä tehdashalleihin vaihtamalla kovot.
-
. Nyt jätän turhat hommelit desktopille asentamatta ja mietin miten tuo eroaa tavallisesta Lennystä siinä, että en ole toistaiseksi saanut Flashin plugaria toimimaan vaikka depparigurun avulla sitä yritinkin asentaa. Depparin normiselain ei ole siellä missä normaalisti on isommassa kokoonpanossa.
Minä hain Lennyyn Adoben flash-pluginin, kun ne repoista löytyvät open-source -playerit eivät oikein tahdo toimia. Asennus-skripti kopioi pluginin kotihakemiston alle, josta epiphany ei sitä löytänyt. Kopioin pluginin käsin sopivaan paikkaan /usr/lib/mozilla -hakkemisston alla ja johan toimi, Se läppäri on käsissäni taas maanantaina, joten voin sitten pistää tarkemmat polut ja tiedostonimet,.
Sain minäkin sen Tar-paketin purettua Flash-playerin plugarista ja käynnistettyä konsolissa sen jopa. Se vain valittaa, että mikään hakemisto ei kelpaa. /usr/lib/mozilla on sen oletus, mutta se ei toimi ja Iceweaselia en ole löytänyt järkevästä paikasta. Asennus jämppää siis siihen.
Pitäähän oppilailla olla mahdollisuus edes yrittää katsoa youtubea eikä tarvitse ihmetellä miksei adoben plugari muka toimi... Nehän on web 3.0 -sukupolvea. Kaikki mahdollinen ja mahdoton YouTubeen jne... Miten ne selviäis?? ;)
Muistan itse surffaaneeni joskus jopa ilman kuvia. Nyt javascript ja flash on pakollisia.
Niin muuten laitoin ihan depparin omien ohjeiden mukaan sopivan repon oikeaan osoitteeseen mutta oli pakko lisätä #-merkki siihen eteen kun ei vain sopinut niin ei sopinut.
Yritän muistinvirkistykseksi etsiä depparin komentoja & ohjeita esim. enkuksi kun täällä on sellainen _iso_ tulostin :) Ihan itseänikin varten. Aikoinaan oli vain fluxbox ja konsoli. Harjoittelin perliä. Oi niitä aikoja.... Deppari on edelleen serverikäytössä jne... uskon että sen laadukkaamasta osaamisesta on hyötyä tulevassa...
Kiinnostaa nähdä mitä tuo uusin Ubuntu tullessaan, vaikka en näille koneille sitä kyllä ole laittamassa elleivät lightweightiä tee.
OFFTOPIC:
En saanut depparia ulkoiselle kiintolevylle, mutta Ubuntu 8.04:n olisin saanut tuosta vaan
-
...Tiedän, että Ubuntu pohjautuu Debianiin, mutta minulla on enemmän kokemusta Debianista, sekä saisin siihen paljon enemmän tuotetukea kaverilta jolla on koneessaan kaksi näyttöä kiinni ja käyttöjärjestelmänä uusin Debian.
ps. Teen vain työtä täällä työharjoittelussa ja opin itse jatkuvasti lisää. Koska yksi luokka on käsketty vaihtaa Linuxiin, teen kaikkeni sen toteuttamiseen. Saan siitä näyttötodistuksen siispä teen kaikkeni vielä sen eteen...
- Peace & *Nix -
Riittääkö budjetti siihen että laitat niihin uudet kovot?
Usein oikein vanhoissa koneissa homma töksähtää siihen että kovalevyt ovat kertakaikkiaan ihan loppu.
Lspci näytti tossa jotai IDE:ä : 40 Gb idet ei maksa kuin muutaman kympin.
Itse olen tehnyt vanhoista koneista nettipäätteitä tehdashalleihin vaihtamalla kovot.
Kukkaro on jäässä kaiken muunkin osalta. Tämä koulu ei ole osakeyhtiö. Kaupunki verottaa rahojaan. En tiedä Opetushallituksesta, mutta sen tiedän, että täällä on vähän hankala tilanne rahojen suhteen. Epäilen, että ennemmin tai myöhemmin se on myös muualla Suomessa.
-
OK, tässä tulee Flash-ohjeita Lennyyn. Yritin ensin poistaa OpenSource -flash-pluginin komennolla "apt-get remove swfdec-gnome". Se kuitenkin olisi samalla halunnut poistaa paketin "gnome", joka kuulosti turhan järeältä toimelta, joten keskeytin komennon. Pistin vanhan pluginin sivuun manuaalisesti:
sudo mkdir /usr/lib/mozilla/plugins-disabled
sudo mv /usr/lib/mozilla/plugins/flash-mozilla.so /usr/lib/mozilla/plugins-disabled
Noudin osoitteesta www.adobe.com flash-pluginin tar-pakettina (install_flash_player_10_linux.tar.gz). Se avautui suoraan ohjelmaan "tiedostokäärin" ja purin paketin kotihakemistoon. Koitin ajaa installer-skriptin roottina ("sudo flashplayer-installer"), mutta se vaan valitteli minulle, ettei hakemisto /usr/lib/mozilla kelpaa. Hylkäsin siis epäkelvon skriptin ja tein homman käsin:
sudo cp libflashplayer.so /usr/lib/mozilla/plugins
(Tuon yhden komennon suorittamiseen adobe tarvitsi 750 rivin asennus-skriptin). Nyt toimii youtube. Järjestelmä on siis Debian 5 Lenny ja selaimena Epiphany.
Seuraavaksi pitäisi varmaankin asentaa java, mutta kun minulla on vain yksi www-kohde, jossa javaa tarvitaan, niin en taida vaivautua.
-
OK, tässä tulee Flash-ohjeita Lennyyn. Yritin ensin poistaa OpenSource -flash-pluginin komennolla "apt-get remove swfdec-gnome". Se kuitenkin olisi samalla halunnut poistaa paketin "gnome", joka kuulosti turhan järeältä toimelta, joten keskeytin komennon. Pistin vanhan pluginin sivuun manuaalisesti:
sudo mkdir /usr/lib/mozilla/plugins-disabled
sudo mv /usr/lib/mozilla/plugins/flash-mozilla.so /usr/lib/mozilla/plugins-disabled
Noudin osoitteesta www.adobe.com flash-pluginin tar-pakettina (install_flash_player_10_linux.tar.gz). Se avautui suoraan ohjelmaan "tiedostokäärin" ja purin paketin kotihakemistoon. Koitin ajaa installer-skriptin roottina ("sudo flashplayer-installer"), mutta se vaan valitteli minulle, ettei hakemisto /usr/lib/mozilla kelpaa. Hylkäsin siis epäkelvon skriptin ja tein homman käsin:
sudo cp libflashplayer.so /usr/lib/mozilla/plugins
(Tuon yhden komennon suorittamiseen adobe tarvitsi 750 rivin asennus-skriptin). Nyt toimii youtube. Järjestelmä on siis Debian 5 Lenny ja selaimena Epiphany.
Seuraavaksi pitäisi varmaankin asentaa java, mutta kun minulla on vain yksi www-kohde, jossa javaa tarvitaan, niin en taida vaivautua.
Itselläni tuon komennon käyttäminen ei auttanut. Menin vielä kokeilemaan surkuhupaisuuksissani adoben installeria, joka ei toiminut sekään. Eli ei pyöri Flash vieläkään. En halua uskoa että se olisi tämän erityisen distron vika. Siis mitä muuta teit kun kopioit tuon .so tiedoston? Et mitään? Flash alkoi pyöriä? Hmm... ???
-
Itselläni tuon komennon käyttäminen ei auttanut. Menin vielä kokeilemaan surkuhupaisuuksissani adoben installeria, joka ei toiminut sekään. Eli ei pyöri Flash vieläkään. En halua uskoa että se olisi tämän erityisen distron vika. Siis mitä muuta teit kun kopioit tuon .so tiedoston? Et mitään? Flash alkoi pyöriä? Hmm... ???
En tehnyt mitään muuta kuin sammutin ja käynnistin selaimen uudestaan. Nyt tarvittaisiin lisää tietoa millä tavoin sinun flash pluginisi ei toimi. Mikä jakelu? Mikä selain? Mitä näkyy kun menet jollekin www-sivulle jos on flash-tavaraa?
-
Itselläni tuon komennon käyttäminen ei auttanut. Menin vielä kokeilemaan surkuhupaisuuksissani adoben installeria, joka ei toiminut sekään. Eli ei pyöri Flash vieläkään. En halua uskoa että se olisi tämän erityisen distron vika. Siis mitä muuta teit kun kopioit tuon .so tiedoston? Et mitään? Flash alkoi pyöriä? Hmm... ???
En tehnyt mitään muuta kuin sammutin ja käynnistin selaimen uudestaan. Nyt tarvittaisiin lisää tietoa millä tavoin sinun flash pluginisi ei toimi. Mikä jakelu? Mikä selain? Mitä näkyy kun menet jollekin www-sivulle jos on flash-tavaraa?
Tuolla aiemmin keskustelussa ilmi tullut kevyempi jakelu jossa tulee LXDE-mukana ja hyvin minimalistinen Debian. Pitäisikö kokeilla jotain vanhempaa Flashplayeria normi-installoinnilla? Vai olisiko tuossa erikoisdistrossa muka joku jekku, jota en ymmärrä? NormiLennyyn tuo menee kuulemma ihan helposti. Tai Adobekin on alkanut valikoida käyttäjänsä.
-
Anteeksi, jos menee toistoksi. Debian 5:ssä on oletusselain Ephiphany mutta sinulla on jokin kevennetty/räätälöity Debian-pohjainen paketti joten kysyn uudestaan: Mikä selain sinulla on ja mitä tapahtuu kun menet Flash-tavaraa sisältävälle WWW-sivulle.
Minulla selaimen ohje->tietoja näyttää kertoo seuraavaa: "WWW-selain 2.22.3 ... Käyttää gecdko-1.9-moottoria"
EDIT: Jatkoa... Tässä koneessahan onkin myös Iceweasel-selain asennettuna. Mutta sekin löytää flash-pluginin siististi tuosta samasta paikasta. Miltäs sinulla näyttää seuraava:
ls -l /usr/lib/mozilla/plugins/libflashplayer.so
-rwxr-xr-x 1 root root 10131640 6.4. 09:56 /usr/lib/mozilla/plugins/libflashplayer.so
-
...Tiedän, että Ubuntu pohjautuu Debianiin, mutta minulla on enemmän kokemusta Debianista, sekä saisin siihen paljon enemmän tuotetukea kaverilta jolla on koneessaan kaksi näyttöä kiinni ja käyttöjärjestelmänä uusin Debian.
ps. Teen vain työtä täällä työharjoittelussa ja opin itse jatkuvasti lisää. Koska yksi luokka on käsketty vaihtaa Linuxiin, teen kaikkeni sen toteuttamiseen. Saan siitä näyttötodistuksen siispä teen kaikkeni vielä sen eteen...
- Peace & *Nix -
Riittääkö budjetti siihen että laitat niihin uudet kovot?
Usein oikein vanhoissa koneissa homma töksähtää siihen että kovalevyt ovat kertakaikkiaan ihan loppu.
Lspci näytti tossa jotai IDE:ä : 40 Gb idet ei maksa kuin muutaman kympin.
Itse olen tehnyt vanhoista koneista nettipäätteitä tehdashalleihin vaihtamalla kovot.
Kukkaro on jäässä kaiken muunkin osalta. Tämä koulu ei ole osakeyhtiö. Kaupunki verottaa rahojaan. En tiedä Opetushallituksesta, mutta sen tiedän, että täällä on vähän hankala tilanne rahojen suhteen. Epäilen, että ennemmin tai myöhemmin se on myös muualla Suomessa.
No osta vaikka yksi kovo omilla rahoillasi: Jos homma pelaa sen jälkeen, ehkäpä sitä rahaa löytyy muidenkin levyjen uusimiseen.
Ne levyt ei paljon maksa: Ikivanhat levyt voivat olla kertakaikkiaan loppu.
Jos pystyy osoittamaan toimivan ratkaisun, se helpottaa aina ostopäätöstä.
-
Ei tässä nyt kiintolevy ole Brojerichoa ahdistamassa, vaan tuo näyttöpuoli ja ohjelmien yleinen toimivuus.Lisäkiintolevy ei tuo tässä vaiheessa mitään lisäarvoa. itse olisin perusfoxin kannalla, niin saa kaikki sivut toimimaan. Omassa lxde-läppärissä käytän sitä javoineen ja flasheineen.
T:Jallu59
-
Koulun "testikoneessa" on siis Iceweasel. Löysin sen kyllä, mutta eri paikasta kuin mitä adoben installeri näyttää. Eikä toiminut sittenkään. Ehkä yritän asentaa epiphanyn, tuliketun(jos sen saa?) tai jonkin muun, jotta saisin javascriptin ja Flashin toimimaan.
-
Koulun "testikoneessa" on siis Iceweasel. Löysin sen kyllä, mutta eri paikasta kuin mitä adoben installeri näyttää. Eikä toiminut sittenkään. Ehkä yritän asentaa epiphanyn, tuliketun(jos sen saa?) tai jonkin muun, jotta saisin javascriptin ja Flashin toimimaan.
Iceweasel on käsittääkseni uudelleenbrändätty Firefox, koska Firefox ei ole brändinä vapaasti käytettävä...
-
Tuolla aiemmin keskustelussa ilmi tullut kevyempi jakelu jossa tulee LXDE-mukana ja hyvin minimalistinen Debian. Pitäisikö kokeilla jotain vanhempaa Flashplayeria normi-installoinnilla? Vai olisiko tuossa erikoisdistrossa muka joku jekku, jota en ymmärrä? NormiLennyyn tuo menee kuulemma ihan helposti. Tai Adobekin on alkanut valikoida käyttäjänsä.
Ei pitäisi jekkuja tarvita. Olen lisännyt tuohon kevytlennu-asennukseen Flash Playerin hiukan toisin kuin veekoo. En ladannut flashia ja javaa itse suoraan Adoben ja Sunin sivustoilta vaan debianin backportin (http://www.backports.org) kautta.
Tällä viikolla tein kolme tuollaista
http://cdimage.debian.org/debian-cd/5.0.0/i386/iso-cd/debian-500-i386-xfce+lxde-CD-1.iso (http://cdimage.debian.org/debian-cd/5.0.0/i386/iso-cd/debian-500-i386-xfce+lxde-CD-1.iso)
asennusta vanhoihin koneisiin. Asennuksen jälkeen Debianin peräveräjät /etc/apt/sources.list:iin:
deb http://www.backports.org/debian lenny-backports main contrib non-freeSamalla poistin sieltä CD-romppuun viittaavat rivit. Sitten roottina
wget -O - http://backports.org/debian/archive.key | apt-key add -
aptitude update
aptitude install flashplugin-nonfreeja juubituubi rupesi näkymään ja kuulumaan.
Javaa tarvitsin Geogebraan:
aptitude install sun-java6-jre
Muuta säätöä en noihin tehnyt, Iceweasel ja OpenOffice riittivät muihin hommiin.
Katso backportsin ohje (http://www.backports.org/dokuwiki/doku.php?id=instructions) ja Flash Playerin pakettitiedot (http://packages.debian.org/lenny-backports/flashplugin-nonfree).
-
Koulun "testikoneessa" on siis Iceweasel. Löysin sen kyllä, mutta eri paikasta kuin mitä adoben installeri näyttää. Eikä toiminut sittenkään. Ehkä yritän asentaa epiphanyn, tuliketun(jos sen saa?) tai jonkin muun, jotta saisin javascriptin ja Flashin toimimaan.
Iceweasel on käsittääkseni uudelleenbrändätty Firefox, koska Firefox ei ole brändinä vapaasti käytettävä...
Tiedän että IW on firefox käytännössä, mutta yritin vain speksata asiaani, jos kyse oli tuosta lightweight-versiosta ja sen erilaisuudesta, sillä mm. kaverilla jolla on täysipainoinen Lenny, niin Adoben installeri ehdotti oikeita hakemistoja. Tuota tässä haettiin, mutta anyway, jos nuo noren neuvot toimivat niin sillä ei ole väliä.
-
Java ei lähtenyt toimimaan ihan neuvotulla tavalla, mutta sain sen toimimaan linkittämällä sen installerista oikeaan hakemistoon ja nyt toimii appletit ja juutuubit jne.
Nyt mietin pitäisikö croniin laittaa jonkinlainen hakemistojen tyhjennys tietyin väliajoin, mutta mikrotukihenkilö ehdotti jonkinlaisen tallennusrajan asettamista ja sellaista, että koneelle saa tallentaa vain esim. doc, rtf ja tämäntapaisia tiedostoja....
Kysyisinkin jos joku on joskus luokkaa laittanut, että miten tuunaisin koneet sopivaan kuntoon?
USB on 1.1 ja google docsia tai moodlea olen ehdottanut (ei ole tullut selkeää vastakaikua)
Ongelma on, että oppilaat tallentelevat millä ohjelmalla milloinkin...
Ottaisin mielelläni ehdotuksia vastaan tätä viimeistä viilaamista varten ja mikäli puhelimessa pitkään jeesinyt linux-guru joka minua neuvoi sattuu tämän lukemaan niin kiitokset hänelle...
Kiitokset jokatapauksessa kaikille. Tuntuu ikävältä tehdä tällainen työ ja jättää nämä koneet ikäänkuin "helppous" -periaatteella, josta kuitenkin puuttuu mahdollisuuksia verkkoympäristöön... joku jää sitten tahimaan näiden kanssa. Tuntuu kuin tekisi auton jonkun toisen romutettavaksi.
Neuvot ovat pääasiassa sellaisia että tallennelkoot kotikansioon ja jokaisella sama oppilas-tunnus. Ikävää jos se jää noin, mutta oman osuuteni olen pian tehnyt.
Lopuksi vain levykuvan kopiointia koneelta koneelle....
Toivottavasti aikani ja energiani riittää kirjoittaa tästä jonkinlainen open source -raportti nettiin muille luettavaksi... ettei jäisi vain tämän ketjun varaan tämä homma. Paljon on jäänyt myös toteuttamatta hyvistä ideoista, joita olette kertoneet. Se on valitettavaa, mutta en sille mitään voi.
Päättäjät päättävät ja tämänkin hikoilun jälkeen koneet jäävät niiden käsiin, jotka eivät niiden käyttöympäristöstä mitään tiedä. </avautuminen>
Kiitos.
-
Jos kaikki käyttävät koneita samalla tunnuksella (ymmärsinkö tämän oikein?), niin sitten uloskirjautumisen yhteydessä kotihakemisto kokonaan sileäksi ja sinne uudet tavarat jolloin seuraava käyttäjä pääsee aloittamaan puhtaalta pohjalta. Säilytettäväksi tarkoitetut dokumentit käyttäjät tallettakoon omalle muistitikulleen.
Tuo lienee ainoa tapa pitää työpöydän/selaimen/jne asetukset ja yksityisyysasiat (esim. www-selailun historia, koneelle unohdetut dokumentit) jossakin ojennuksessa. Ilman tätä automaattista siivousta ovat koneet "pilalla" alta aikayksikön.
Nyt vielä pitäisi keksiä paras tapa liipaista tuo siivous käyntiin ulosloggauksen jälkeen....
-
Nyt vielä pitäisi keksiä paras tapa liipaista tuo siivous käyntiin ulosloggauksen jälkeen....
Sellainen taitaa olla postsession.
-
Sellainen taitaa olla postsession.
Löysin yhden esimerkin aiheesta osoitteesta http://www.novell.com/coolsolutions/feature/14646.html, ja pitihän sitä heti kokeilla testiläppärillä (Debian 5).
Aluksi loin vierastunnuksen
useradd vieras
passwd vieras
Seuraavaksi lisäsin kotihakemiston siivouksen istunnon lopuksi. Lisäsin tämän tiedostoon /etc/gdm/PostSession/Default
if [ "$USER" = "vieras" ]
then
rm -rf $HOME
fi
Uuden kotihakemiston luominen automaattisesti sisäänkirjatumisen yhteydessä. Tämä tehdään kun käyttäjältä puuttuu kohtihakemisto):
/etc/pam.d/
session required pam_unix.so
session required pam_mkhomedir.so skel=/etc/skel umask=022
Homma vaati X:n resetoinnin (ctrl-alt-backspace) jotta PAM muutokset ryhtyvät näkymään. Nyt "vieras" aloittaa aina puhtaalta pohjalta.
-
Sellainen taitaa olla postsession.
Löysin yhden esimerkin aiheesta osoitteesta http://www.novell.com/coolsolutions/feature/14646.html, ja pitihän sitä heti kokeilla testiläppärillä (Debian 5).
Aluksi loin vierastunnuksen
useradd vieras
passwd vieras
Seuraavaksi lisäsin kotihakemiston siivouksen istunnon lopuksi. Lisäsin tämän tiedostoon /etc/gdm/PostSession/Default
if [ "$USER" = "vieras" ]
then
rm -rf $HOME
fi
Uuden kotihakemiston luominen automaattisesti sisäänkirjatumisen yhteydessä. Tämä tehdään kun käyttäjältä puuttuu kohtihakemisto):
/etc/pam.d/
session required pam_unix.so
session required pam_mkhomedir.so skel=/etc/skel umask=022
Homma vaati X:n resetoinnin (ctrl-alt-backspace) jotta PAM muutokset ryhtyvät näkymään. Nyt "vieras" aloittaa aina puhtaalta pohjalta.
Tuota täytyy miettiä ja myös kysellä eri suunnilta. Veisikö tuo koodipätkä kaiken kotihakemistosta? Siis kaikki selainasetukset ja muut? Nyt juuri on nimittäin tämä
home/oppilas/
Sen alla on mm. Desktop...
Tietojenkäsittelynopettaja ehdotti, että tallennus sallisi vain pöverpöintin, abiwordin jne. päätteet sisältävät tiedostot. Kysyin cronista, niin opettaja ehdotti, että koneet tyhjenisivät esim. kerran vuodessa. Jos/kun saan tallennuspäätteet noin kun oletetaan ilman kuukauden hommaa niin olisihan se hyvä.
Tämä toinen opettaja oli erittäin innostunut mm. Google Docsista ja kysyi myös miten tämä kaikki toimii sitten niin, että opettaja osaisi sitä käyttää... :/
Tässä tullaan juuri siihen, että verkkoympäristö olisi paras mahdollinen tallennuspaikka. Jokaisella olisi myös oma identifikaatio-mahdollisuus Googlen omissa systeemeissä...
-
Tuota täytyy miettiä ja myös kysellä eri suunnilta. Veisikö tuo koodipätkä kaiken kotihakemistosta? Siis kaikki selainasetukset ja muut? Nyt juuri on nimittäin tämä
Jeps, kaikki menee. Käyttäjällä kun ei ole kirjoitusoikeutta muualle kuin omaan kotihakemistoonsa (ja /tmp -hakemistoon), niin myös selainasetukset, selailuhistoria, työpöytäasetukset jne. talletetaan käyttäjän kotihakemistoon alle . (piste) -alkuisiin "piilohakemistoihin". Tämä systeemi ei jätä mitään talteen, ellei käyttäjä itse kopioi niitä vaikkapa muistitikulle ennen uloskirjautumista.
-
Tuota täytyy miettiä ja myös kysellä eri suunnilta. Veisikö tuo koodipätkä kaiken kotihakemistosta? Siis kaikki selainasetukset ja muut? Nyt juuri on nimittäin tämä
Jeps, kaikki menee. Käyttäjällä kun ei ole kirjoitusoikeutta muualle kuin omaan kotihakemistoonsa (ja /tmp -hakemistoon), niin myös selainasetukset, selailuhistoria, työpöytäasetukset jne. talletetaan käyttäjän kotihakemistoon alle . (piste) -alkuisiin "piilohakemistoihin". Tämä systeemi ei jätä mitään talteen, ellei käyttäjä itse kopioi niitä vaikkapa muistitikulle ennen uloskirjautumista.
Tuo toimisi verkkoympäristön kautta, sillä toinen ATK-opettajista näytti Google Docsille vihreää valoa. Silloin tiedostot olisivat "turvassa" ja mahdollisesti "jaossa" niiden kanssa, jotka haluavat. Tässä vain tarvittaisiin koulutus mm. äidinkielen opettajalle, johon olisin kyllä valmis.
Muistitikku homma olisi loistava, mutta kuten olen aiemmin kertonut koneiden vanhuudesta ja siitäkin, että USB-paikat ovat koneen takana versiota 1.1.... ;) Sähköpostin liitetiedosto tai verkkoympäristön käyttö olisi mielestäni selkeämpää ja järkevämpää tässä tapauksessa. Edelleen on sellainen ehdotus voimassa, että vain tiettyjä tiedostopäätteitä voisi tallentaa. Siitä pitäisi ottaa selvää. Tällä hetkellä tallentaa suoraan Desktopille oletuksena, joten enivei näitä oppilaan asetuksia pitäisi tiukentaa ja muutella.
Kaiken pitäisi kuulemma vain olla mahdollisimman yksinkertaista opettajalle ja oppilaille, joka voi sulkea verkkoympäristön hallinnan ja opiskelun pois. Uutta ei haluta. Vanha on aina parempi. Linuxia ei haluta. Koneet halutaan nettiin silti. Nyt ne menevät nettiin ja niillä voi kirjoittaa. Sinänsä jännää miten kaikki jäävät Linuxia käyttämään...
ps. Ja kuka saa ensimmäisenä aikaan kernel panicin... (heko heko)
-
Tuttu juttu meidänkin koulun koneilla tuo holtiton tallentaminen, eli monet oppilaat, jotka käyvät koneilla, tallentavat töissään käyttämät tiedostot mm. työpöydälle. Lisätään tähän koneet, jotka kaatuvat joskus jo kirjautumisruudun jälkeen (XP/128-192MB/P3,933MHz). Ehdotin sitten, että näille surkeimmille koneille voisi asentaa jonkun Linux -distron. Vastaus: Ei, koska 1. maksaa liikaa 2. kukaan ei osaa käyttää niitä, edes ATK -opettajat ::)
Yritin kertoa, että näin ei ole, mutta...
Ilmeisesti aika monessa koulussa on näitä antiikkikoneita, ja niitä sitten Linuxista tietämättömät rääkkäävät MS Officella, IE6/7:lla ym. tehosyöpöillä.
Tuli melko fanaattisen kuuloinen viesti, älkää kuitenkaan ymmärtäkö sitä niin. Windows ei nyt vaan kuulu minun mielestäni tämäntehoisiin koneisiin. :P
<offtopic>
Uutta ei haluta. Vanha on aina parempi. Linuxia ei haluta. Koneet halutaan nettiin silti. Nyt ne menevät nettiin ja niillä voi kirjoittaa. Sinänsä jännää miten kaikki jäävät Linuxia käyttämään...
Jonkinlainen Pasila -viittaus, kuulosti ainakin minun päässä siltä? ;D http://fi.wikiquote.org/wiki/Pekka_Routalempi#Pekka_Routalempi (http://fi.wikiquote.org/wiki/Pekka_Routalempi#Pekka_Routalempi)
</offtopic>
-
Takaisin koneen tuunaamiseen. Mistäköhän löytyisi helpoin ohje Depparin jonkinlaisen shelliskriptin tekoon, joka poistaisi kaikki sellaiset tiedostotyypit, jotta kone ei ainakaan heti ole täyttymässä.
Kone voisi aina bootin yhteydessä poistaa kaikki muut paitsi valitut tiedostopäätteet.
-
Kone voisi aina bootin yhteydessä poistaa kaikki muut paitsi valitut tiedostopäätteet.
Ettekös te aiokaan putsata käyttäjän kansiota uloskirjautumisen yhteydessä? Minne työt on tarkoitus tallentaa? Google Docsiin, verkkopalvelimelle vai työasemille kotikansioon? Päättäkää nyt ensin, minne laitetaan säilytettävät tiedostot, loputhan voi sitten siivota automatiikalla miten usein tahansa.
-
Kone voisi aina bootin yhteydessä poistaa kaikki muut paitsi valitut tiedostopäätteet.
Ettekös te aiokaan putsata käyttäjän kansiota uloskirjautumisen yhteydessä? Minne työt on tarkoitus tallentaa? Google Docsiin, verkkopalvelimelle vai työasemille kotikansioon? Päättäkää nyt ensin, minne laitetaan säilytettävät tiedostot, loputhan voi sitten siivota automatiikalla miten usein tahansa.
Pyyntö oli, että tietynpäätteiset tiedostot jäävät ja muut lähtevät kotikansiosta joka bootilla.... En vain osaa itse tehdä sellaista skriptiä. Pyysinin ohjeita, mistä voisin katsoa vaikka mallia tai ohjeita...
-
Voisiko ajatella, että tietyn tyyppiset tiedostot kopioitaisiin jonnekin talteen ja sitten vedettäisiin kotihakemisto sileäksi? Kopiointi voisi olla jotain tällaista (täysin hatusta vedettyä, etsi viisi virhettä)
find /home/oppilas -type f -iname '*.odt' -execdir cp '{}' /home/pelastus \;Tuo kopioisi vaikkapa OpenDocument-tiedostot toiseen (kaiketi tyhjään, väliaikaiseen?) kansioon.
Valinnan voisi tietysti kääntää niin, että kaikki muut, paitsi halutuntyyppiset tiedostot kopioidaan.
find /home/oppilas -type f -not -iname '*.pahatiedosto' -execdir cp '{}' /home/pelastus \;
En tohtisi huolella kokeilematta tuollaiseen rimpsuun panna -execdir -rm-komentoa, tiedä mitä siitä seuraisi.
En kyllä tajua vieläkään, mitä järkeä tässä on. Millä perusteella päätetään, minkä tyyppiset tiedostot säästetään? Entäs jos tiedostonimessä ei ole päätettä, jos vaikkapa työselostus on tehty tekstieditorilla?
Tutki kumminkin find-komennon manuaalia, ehkä pääset sillä eteenpäin.
-
Jatkanpahan vielä marmatusta tästä tiedostojen valikoinnista. Uskon enemmän valistukseen kuin rajoituksiin. Jos halutaan, että oppilaat eivät tallenna mihin sattuu, heille pitää selvästi kertoa, minne tallennetaan. (Kopiokonetta voi käyttää, mutta tietenkin ohjeet laitetaan myös verkkoon.) Jos halutaan, että he oppivat myös oikeasti käyttämään tietokonetta työkaluna, sen käyttöä ei pidä pyrkiä estämään.
Yhdestä verkkokansiosta opettajakin ne työt löytää helpommin ja ylimääräisen tai vanhentuneen tauhkan siivoaminen on helpompaa. Logout-skriptillä vain koko kotihakemisto puhtaaksi, mitään ei ruveta poimimaan talteen. Jos joku tallentaa työpöydälle tai muuhun älyttömään paikkaan eikä toimi ohjeiden mukaan, niin siinäpähän oppii.
Ei kai ole tarkoitus, että opettaja juoksee koneelta toiselle keräilemässä työt? Vai tehdäänkö ne aina ja vain tulostusta varten? 80-luku ja tietokoneavusteisen opetuksen trendi meni jo. Parasta olisi totutella siihen, että nykyään kaikki toimii verkkojen varassa. Verkkojen tehokas käyttö on myös ainoa mahdollisuus antaa lisäaikaa vanhalle kalustolle. Jos GoogleDocs on taloudellisesti ja henkilöresurssin kannalta ainoa vaihtoehto, käyttäkää ihmeessä sitä. Muuten siellä on kohta jokaisella opettajalla omat tallennussysteemit ja kaikki paikat levällään ja automaattihävityksen takia työt hukassa. Kyllä sitten opettajainhuoneessa piisaa huutoa siitä, miten kehnon systeemin se viime keväinen harjoittelija meille viritti ja että ei niistä vapaista ohjelmistoista oikeaan työntekoon ole, kyllä me nyt tarvitaan oikea Windows-luokka.
Opetan nyt ammatillisella keskiasteella mutta yläkoulun puolellakin olin monta vuotta. En siis pelkästään huutele nurkan takaa. Useimmat 7-luokkalaiset kyllä ymmärtävät selkeät ohjeet ja hyväksyvät ne. Ne pari hitaammin oppivaa sekä takapenkin Vili-Petteri, joka tahallaan tekee kaiken nurin päin, vaativat joka tapauksessa enemmän ohjausta kuin muut. Toiset kyllä haluavat varmistaa, että opettaja pystyy arvioimaan esseet ja katselemaan kuvasarjat.
(Lasten ja nuorten aliarviointi saa minut aina hiiltymään. Aikaisemmin tässä säikeessä Asmo K. uhkasi päästää ruman sanan. Nyt minä kerron yhden tosi ruman: "oppilasaines". Kuulostaa joltain töhkältä, jota tursuu ikkoinoista ikkunoista ja ovista ja pilaa koulun. Sitä ei sitten ikinä sanota lasten kuullen.)
Muoks. ikkunoista, ei ikoneista.
-
Symantecin Ghostilla yritimme nyt saada imagea kopioitua kovalevyiltä kovalevyille, mutta ongelmaksi tuli se, että "destination"-levy käynnistyi vain GRUBiin asti ja tulosti ruudulle error 2.
Yritän nyt ottaa selville saisiko sen dd-komennolla paremmin vai missä on vika kun kuulemma mitään vikaa ei pitäisi olla. Driveimage ei suostunut mitään kopiota ottamaankaan.
-
Symantecin Ghostilla yritimme nyt saada imagea kopioitua kovalevyiltä kovalevyille, mutta ongelmaksi tuli se, että "destination"-levy käynnistyi vain GRUBiin asti ja tulosti ruudulle error 2.
"The GRUB bootloader sometimes doesn’t survive imaging with Symantec Ghost."
http://blog.geeklimit.com/2008/06/02/repairing-grub-after-imaging-ubuntu-with-symantec-ghost/ (http://blog.geeklimit.com/2008/06/02/repairing-grub-after-imaging-ubuntu-with-symantec-ghost/)