Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt => Aiheen aloitti: XL180 - 20.03.15 - klo:16.19
-
En ole sinut KDE työpöydän kanssa.Aina asennukset epäonnistuu.
Taas yritin asennusta ja sama tapahtui,kuin ennenkin.Kubuntu toimi 2 päivää hyvin.Sitten se hiipui pois.Ei nettiyhteyttä,ei välityspalvelinta.
Aeimmin yritin asentaa Kubuntua exän Maciin.Se teki saman.Kubuntu 14.04 hiipui parin päivän päästä pois.
Olen tainut ladata Kubuntu asennuslevyn väärältä sivustolta.Tai lataus ei onnistunut.
Yritin asentaa KDE työpöytää myös Debianiin,kun kokeilin sitä.Tuli vain omituinen sivu,josta en päässyt eteenpäin.
Tästä voi päätellä,etten osaa KDE asennusta.Jotain puuttuu,kun asennan sitä.
Ihmetyttää eräät KDE temput.Miksi Kubuntun logot heiluu ja huojuu kuin villintyneet varsat,kun napsuttaa niitä.
Tämä logojen pomppiminenhan vie aikaa,ennenkuin haluttu sivu avautuu.Laskin,että siinä menee aina muutama sekunti tuohon logojen värähtelyiden seuraamiseen.
Toinen juttu,mikä voi liittyä asennukseen.Sivut ei pysy paikoillaan.Ne siirtyy työpöydältä pois,jos klikkaa hiirtä KDE:n kannalta väärin.Näin minulla tapahtui usein.
Varmaan KDE haluaa erottua muista.Siltä kannata voin ymmärtää nämä logo -ja sivuleikit.
-
Haluatko välttämättä päästä sinuiksi juuri kde-työpöydän kanssa? Siinä varmaan joku muu voi auttaa enemmän mutta onhan sitä muitakin työpöytiä kokeiltavaksi jos ne miellyttäisi enemmän. Itse en ole lämmennyt kde-työpöydälle sitten yhtään. Se tuntuu raskaalta vaikka ainakaan muistinkäytön suhteen se ei paljon viekään. Nuo "pomppimis"-efektit ei sitä vaikutelmaa juuri vähennä.
-
Nuo heiluvat ikkunat yms. tehosteet(silmäkarkit) ovat kde-pöydän ominaisuuksia, ne on onneksi mahdollista poistaa joko kaikki tai valinnan mukaan. Järjestelmäasetukset>Työpöytätehosteet, ensimmäisellä sivulla voi valita Animointinopeuden(välitön poistaa animaatiot). Kaikki tehosteet on lista mistä voi ottaa käyttöön tai poistaa yksittäisiä tehosteita, näitä kannattaa kokeilla ja selvittää mikä tuntuu tarpeeliselta tai mukavalta. Lisäasetuksista en tarkkaan tiedä mikä vaikuttaa mihinkin, riippuu paljon näytönohjaimesta/ajurista/konetehosta ja näytöstä. Siellä kuitenkin tulee virheilmoitus ellei valintasi toimi, nämä asetukset on käytäjäkohtaisia joten voit tehdä toisen käyttäjän testausta varten.
Ensimmäinen homma tietysti on tarkistaa verkon toiminta asennuksen jälkeen, päivitykset ja mahdolliset Lisäajurit(Ajurinhallinta) sekä paketti kubuntu-restricted-extras auttavat paljon.
-
Itse pidän KDE työpöydästä. Nyt käytössä 4.14.3 - tosin ei Kubuntu. Olen koettanut asentaa vain ne pakolliset....
Dolpfin on parempi kuin Nautilus. K3b loistava levyjen polttoon, Amarok soittelee musat, .... sisältää paljon
hyvää ja myös huonoa. Työpöydän efektit olen ottanut pois. Samoin Composite laajennoksen. En tarvitse niitä.
Kwin temppuili aikoinaan useammalla näytöllä. Sen voi korvata myös openboxilla. ksysguard näyttää olemattomia
prosesseja välillä. Työpöytähaku kannattaa ottaa myös pois päältä. Siivoamisen jälkeen KDE on ihan hyvä.
Ei aina kannata asentaa koko meta pakettia. Itse katson aina metapaketin riippuvuudet ja asennan tärkeimmät.
Kaikki pelit joutaa heti pois. Riippuvuudet on ratkaistu eri jakeluissa hieman eri tavalla. Ubuntussa minua häiritsee
esim. Samba. Kun se tahtoo aina vain asentua, vaikka en minä sitä haluaisi. KDE 5 versiota tekisi mieli kokeilla.
-
KDE:ssä on tolkuton määrä asetuksia, millä sen käytöksen voi säätää aika vapaasti haluamakseen. Kaikenlaiset työtilareuna hotspotit yms. saa pois päältä. Tehosteet saa pois päältä. Hiiren nappien käyttäytymistä voi säätää jne..
Kun sitten kaikkea voi sörkkiä se myös meinaa, että niitä asetuksia sitten on paljon. Mutta noin periaatteessa kaikki tarvittava kyllä löytyy sieltä Järjestelmäasetukset kohdasta.
-
Pakkoa sanoa oma mielipide KDE:stä. Se ei ole kevyin mahdollinen työpöytäympäristö, eikä se varmasti oletusasetuksilla miellytä kuin pientä osaa käyttäjistä. Mutta kuten aiemmista viesteistä voi alkaa päästä käsitykseen, niin KDE on ainakin minusta kaikista helpoiten muokattava käyttöliittymä ja se venyy suorastaan uskomattomiin mittoihin jos käyttäjä niin haluaa. Netistä löytyy helposti matskua minkälaisia muokkauksia käyttäjät on tehneet. KDE:stä voi tehdä käytännössä identtisen kopioin Unitystä omilla höysteillä jos siltä tuntuu.
KDE ei myöskään kuitenkaan ole minusta mitenkään hirmuisen raskas liittymä ja mitä vuosien mittaan sitä välillä olen käyttänyt, niin se tuntuu saaneen paljon resurssiongelmista kiinni ja uusimmat versiot tuntuu tekniikan kehittyessä kokoajan kevyemmiltä. KDE sisältää myös oletuksena melkoisen määrän ns. "poweruser" kamaa, joita ei ehkä ensisilmäyksellä huomaa. Tuo ylempänä kirjoitettu Dolphin vs Nautilus on mielestäni oiva esimerkki. KDE:n vastike on minusta merkittävästi parempi vaativalle käyttäjälle.
Ainoa huonopuoli siinä oikeastaan on, että monet jakelut tuntuu tekevän KDE-integroinneistaan jotenkin hiukan puolivillaisia. Esim. Kubuntu KDE-jakeluna ei minusta ole lähellekään parhaasta päästä viimeistelyn kannalta. Jokin aika sitten kokeilin huvikseni Mint KDE versiota ja oletin sen olevan heikoimmasta päästä. Olin ilahduttavasti todella pahasti väärässä ja tulin sen kanssa oikein hyvin toimeen ja tällä hetkellä se on henk.kohtainen ykkönen jos pitää valita Debian-pohjalta KDE-jakelu.
*edit*
Toisaalta ymmärrän kyllä tuon KDE:n "vanilla työpöydän". Minusta se muistuttaa toiminnallisuudeltaan äkkiseltään päällepäin Linux-ympäristöistä eniten Windows 7 työpöytää vrt. esim. Unityyn tai käytännössä melkein mihin tahansa muuhun. Olettaisin että tuota on myös tavoiteltu uusille käyttäjille. Tuon ainakin itse totesin silloin joskus kun ensimmäisiä kertoja kokeilin eri työpöytäympäristöjä. KDE jotenkin tuntui Windowsista tulleelle kaikista tutuimmalta lähestyä. En sano että yksinkertaisimmalta, mutta siis eniten Windowsia muistuttavalta.
-
KDE pöydän muokkauspuoli ei ole minulle ongelma.Kysymys on siitä,ettei KDE pöydät asennu minulle oikein.
Ymmärrän ,ettei se asennu vanhaan IBM X40 Läppäriin.Mutta ei ole asentunut loppuuun saakka myöskään uudempaan Toshiba Satellite tuplaydin läppäriini.
Se ei toiminut Exän Macissa.
Nyt en usko,jos täällä taas vastataan,että Toshibassa ei riittävästi muistia tai näytönohjain Toshibassa huono.
Tässä Toshibassa olen kokeillut jo isoja Ubuntu pöytiä,kuten Studio ja Gnome ja Mate 14.04.
Ne asentuivat.Samoin CentOS 6.6.
Nyt Toshibassa on toistaiseksi vain Windows 7.En tiedä,minkä Linuxin Seiskan rinnalle laitan.Se vähän riippuu..Tämä voi vaatia uuden ketjun.
Vimeksi kokeilin Toshibassa ihan viimeisintä Kubuntu 14.04.2 versiota jokin aika sitten,-muistaakseni se oli tuo 2.
Ensin se toimi pari päivää ilman päivityksiä,asennuksen jälkeiset päivitykset kyllä sain.
Sitten tulee tätä:Virhe huomattu-error error...
KDE vaatii näemmä tosi paljon.Uusi nopea ADSL2 nettiyhteytenikään ei riitä sille näköjään.
Minun ei tarvitse pitää siitä,mutta ymmärrän niitä,jotka KDE pöytää käyttävät.Se on monipuolinen.Se k3b on loistava.Mutta se toimii muillakin Linux jakeluilla.On tosin vähän häiriöherkkä.
-
Epäilen, että nyt noissa asennusongelmissa on kyse vähän muusta kuin työpöydän ongelmista. Asennuksen kuitenkin hoitaa pakettienhallinta, jonka taustaosat ovat samat työpöydästä riippumatta. Usein koko työkalu on sama. Paketitkin ovat sinänsä samanlaisia eikä niiden sopivuutta tarkisteta mitenkään ennen asentamista. Jos työpöytä ei käynnistyisi, niin voisi olla kyse siitä ettei näytönohjain osaa tarpeeksi temppuja tai jos työpöytä on kovin hidas niin muisti loppuu kesken. Nettiyhteys tai sen nopeus ei ainakaan vaikuta mitenkään siihen toimiiko työpöytä. Asentamiseenkaan se ei vaikuta kuin lataamisen nopeuden puolesta, toki jos yhteys ei toimi ollenkaan, niin ei pakettejakaan voida ladata.
-
Juu asennusongelmat eivät ole KDE:n vika. Paketithan voi asentaa vaikka ilman graafista ympäristöä jos niikseen tulee. Nettiyhteydenkin suhteen, asian ei tosiaan pitäisi vaikuttaa mitenkään. Itse olen asentanut mobiililaajakaistan välityksellä eikä mitään ongelmaa. Ainoa asia mihin se vaikuttaa on homman nopeus. Kun noita ongelmia ilmeisesti muista ketjuista päätelleen XL180:nellä piisaa, niin alkaisin vahvasti epäilemään yhteyttä ja sen laatua, murjoiskohan tuo paketteja jollain tapaa?
-
Täällä on nyt uusi ketju siitä,miten hyvin Kubuntu toisilla toimii.Itse taas asensin sen jokin aika sitten ja otin sitten jälleen pois.
Alkoi oikuttelemaan.14.4.2 ei yhden viikon käytön jälkeen suostunut päivittämään itseään.Olin asentanut påivitysohjelmat.
Kun päivitykset ei asentuneet,käyttö alkoi hidastelemaan.Pitääkö nykyään 64 bittinen KDE:lle olla?
Yritin Kubuntun käyttöä 32 bittisellä isoimmalla HP pöytäkoneellani.
On sääli,kun en saa KDE pöytiä toimimaan.K3B varsinkin hyvin käyttökelpoinen.Mutta toimii muillakin pöydillä itselläni.
Bluesystems ei sitten pelaa täällä ja sillä selvä.Canoncial ei oirehdi minulla,vaikka käytössä 32 bittisiä yhden 62 bittisen kanssa.
-
Ongelmien ratkaisua saattaisi auttaa, jos postaat kaikki relevantit virheilmoitukset, lokit yms..
On aika vaikea ilman lisätietoja suoralta kädeltä sanoa mikä tuossa loppujen lopuksi ryttyilee.
-
Päivitykset kannattaa laittaa komentorivin kautta, niin ne tulevat varmennin perille.
sudo apt-get update
sudo apt-get upgrade
sudo apt-get dist-upgrade
-
On sääli,kun en saa KDE pöytiä toimimaan.K3B varsinkin hyvin käyttökelpoinen.Mutta toimii muillakin pöydillä itselläni.
Bluesystems ei sitten pelaa täällä ja sillä selvä.Canoncial ei oirehdi minulla,vaikka käytössä 32 bittisiä yhden 62 bittisen kanssa.
Itse olen käyttänyt KDE työpöytää vuosia. Pitkään kesti kunnes siirryin KDE 3 versiosta uudempaan KDE 4. Kunnes lopulta ostin sen 64 bittisen koneen oli pakko vaihtaa.. Olipa se raskas. Kun kone on päivittynyt on KDE tullut aina nopeammaksi. K3B on ollut vuosia hyvä ja vakaa polttosofta. Laajuutensa takia (rivimäärä on huomattava) on KDE:ssä omat buginsakin ja turhakkeensa. Itse en kaipaa pyörivää kuutiota, sadetta, elukoita, .. ties mitä niitä efektejä on. Option "Composite" "Disable" xorg.conf tiedostossa tappaa monta efektiä jos eivät muuten katoa ja auttaa myös mahdolliseen videokuvan repeilyyn. Kwin voidaan korvata openboxilla. Tänään ajelin KDE:tä vain 2G muistilla, koska tein tilapäisesti ison ram levyn. Alkoihan se swappaamaan kun muistia katosi. Mutta ei käyttökelvottomaksi mennyt, vaikka c-kääntäjä vei melkein kaikki tehot. Amarokki soitteli musaa ja nettiä pystyi silti lukemaan. Näppärä ominaisuus muuten tuon ram-levyn koon muuttaminen. KDE:ssä on ainakin minulle muutama pakollinen softa joita ilman en voi olla. Gwenview näyttää yllättävän hyvin myös RAW-kuvat, mitä esim. Win 8.1 ei suostunut tekemään. Konqueror hallitsee ssh ja ties mitä yhteyksiä. Dolphin myös aikamoinen tehopaketti. Sitten on myös paljon softia joita en ole ikinä käyttänyt tai edes asentanut...
-
Kubuntu vaatii siis jatkuvaa sudotusta toimiakseen?Sitä pyrin välttämään.Pitää suosiolla luopua Kubuntu ja KDE sovelluksista.Onneksi k2b sentään toimii muilla pöydillä.
Oma lukunsa on tuo Amarok formaattisoitin,sehän kuuluu KDE pöytään.
Amarok ei tottele käskyjäni.Sen vielä ymmärrän,kun se ei ala suoraan soittamaan sisään laitettua cd levyä.
Mutta kun se ota vastaan mitään omista tiedostoistakaan.
Yhden viestin Amarok koko ajan kertoi:-"Amarok ei soita nyt mitään"!
Ei ole kertaakaan soittanut minulla.
Amarok toimi päinvastoin ,kuin Banshee.Kun laitan levyn koneeseen esim.Mint Qiana 17 xcfe systeemiin tai Ubuntu Mateen,Banshee yrittää heti käsitellä sitä cd levyä.
Amarokilla heiluu ylös alas kummallinen purske.Minua se häiritsee.Amarok ei olekaan saanut täysiä pinnoja käyttäjiltä.2-3 tähteä sille on annettu.Amarokilla ja Bansheella on eroa,kuin yöllä ja päivällä.Banshee toimii hyvin kaikilla pöydilläni.
Mietin tässä,olisiko Kubuntuun pitänyt asentaa myös kaikki Canocical ohjelmat,kuten sen ohjelmistohallinta.Mutta kun asensin Kubuntu 14.04.2,siihen tuli Blue Systemsin ohjelmiston hallinta.Ja päivitysten haku.Silti ei toimi.
En siis tunne KDE:n temppuja.
openSUSE xcfe ja lxde pöytiä olen oppinut käyttämään.Nekään ei aloittelijoille sovi.
-
Kde:tä en ole aktiivisesti käyttänyt koskaan mutta jostakin olen lukenut että OpenSuse olis alustana erinomainen Kde:lle,en sitten tiedä.
Sanot että xfce ja lxde eivät sovi aloittelijalle,miksi ei sovi?
Perusteluja kaipaisin,kiitos.
-
Kubuntu vaatii siis jatkuvaa sudotusta toimiakseen?Sitä pyrin välttämään.Pitää suosiolla luopua Kubuntu ja KDE sovelluksista.Onneksi k2b sentään toimii muilla pöydillä.
Ei vaadi. Toimii ihan graafisilla työkaluillakin. Mutta graafiset työkalut eivät ole muuta kuin edustaohjelma sen pakettien hallinnan päällä, ts. komentoriviltä näet yksityiskohtaisesti mitä tapahtuu, ja missä homma sekoaa.
-
Kde:tä en ole aktiivisesti käyttänyt koskaan mutta jostakin olen lukenut että OpenSuse olis alustana erinomainen Kde:lle,en sitten tiedä.
Sanot että xfce ja lxde eivät sovi aloittelijalle,miksi ei sovi?
Perusteluja kaipaisin,kiitos.
openSUSE KDE:lla on oikein mainio yhtälö. LXDE ei oikeasti ole kovin aloittelijaystävällinen ympäristö. Sille ei yksinkertaisesti ole valmiina kovin paljoa graafisia järjestelmänhallintatyökaluja ja päätteen osaaminen on oikeasti käytännössä pakollista.
xfce kyllä on minusta aika aloittelijaystävällinen työpöytäympäristö. Mielestäni kutakuinkin samassa kastissa kuin esim. MATE tai vaikkapa Cinnamon.
-
Kubuntu vaatii siis jatkuvaa sudotusta toimiakseen?Sitä pyrin välttämään.
Oletko nyt sisäistänyt sen, että Ubuntussa kaikki järjestelmätason konfiguroinnit vaativat pääkäyttäjän oikeudet, jotka saa ns. SuperUser sudo-komennolla. man sudo Pitää suosiolla luopua Kubuntu ja KDE sovelluksista.Onneksi k2b sentään toimii muilla pöydillä.
k2b:tä en tunne, mutta K3B taas on mitä mainioin graafinen CD/DVD -polttosovellutus.
http://www.linux.fi/wiki/K3b
K3b on KDE-ympäristöön tehty helppokäyttöinen poltto-ohjelma, joka toimii edustana komentorivityökaluille (mm. wodim/cdrecord, cdrdao ja genisoimage/mkisofs). Ja growisoft.
Muita työpöytiä käytettäessä, saa KDE-ohjelmat toimimaan, kun järjestelmään riippuvuuksina asentuu tarvittavat KDE-kirjastot. Jos käytetään KDE-työpöytää ei tarvita ylimääräisiä KDE-kirjastoja ;)
Useat KDE-ympäristöön rakennetut ohjelmistot ovat vallan erinomaisia, mutta ilman niitäkin pärjää - jos tarvis - sillä vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla.
-
Anteeksi,tietenkin tarkoitin k3b,tuli painovirhe.Olen tällä k3b:llä käsitellyt paljon levyjä.
Eivät minun muut Linuxit vaadi sudottelua.Toimivat ongelmitta.Mutta uusinta Ubuntu Unitya en ole enää asentanut.
Voin palata Kubuntun pariin myöhemmin,kun löydän sopivan koneen sen kanssa kokeiluun taas.
Mutta mielestäni 64 bittinen ei eroa mitenkään 32 bittisestä.
Taitaa riippua myös siitä,mitä sillä koneella tekee?Itse en tarvitse 64 bittisten toimintoja.
Mutta kuinka tuo Amarok saadaan toimimaan?
OpenSUSEa nyt jo aika kauan käyttäneenä ole oppinut,että se vaatii niiden kaikkien lukuisten päivitysten ehdotonta ottamista ja heti.
Jos itse en ota niitä,hidastuminen ja oikuttelu alkaa.Kcfe la lxde pöytiin osaan jo hakea päivitykset.Lisäksi asennusmediasta löytyy kohta:ohjelmistopäivitys.Tämä on pelastanut openSUSEn minulla.Osaako aloittelija nämä jutut?Todella ei.
Mutta kun kokeilin KDE pöytää openSUSElla,päivitykset piiloutuivat.Olin muka valinnut piilottamisen.
En ollut valinnut mitään piilottamisia.Raksutus kyllä kuului,mutten nähnyt kertaakaan KDE:llä,missä päivitysten suhteen mennään..
Luovutin ja asensin kfce pöydän sitten.On toiminut.lxde pöytää kokeilin myös siinä välissä.Sekin toimi.Ja sain päivityksiä.
Mutta tämä KDE ei ole minulle.
Jos tähän juttuun tuli taas painovirheitä,ne on tahattomia.
-
Kyllä ne Ubuntunkin päivitykset graafisillakin työkaluilla pääkäyttäjän oikeuksia asentuakseen tuppaavat vaatimaan, ainakin silloin kun kerneliin kosketaan.
-
Mutta mielestäni 64 bittinen ei eroa mitenkään 32 bittisestä.
Käytännössä ei välttämättä, mutta kyllä niissä eroja on. Jos nyt listaisin muutamia sellaisia, joita tulee mieleen:
- 64-bittiselle ohjelmalle (prosessille) voidaan osoittaa yli 4 GiB (https://fi.wikipedia.org/wiki/Gibitavu) muistia, tälle ei tietenkään ole useinkaan tarvetta, jos käyttö ns. peruskäyttöä
- 64-bittiset ohjelmat tarvitsevat enemmän tilaa osoittimille ja lukuarvot saattavat varata enemmän tilaa muistista, mikä voi jopa tuplata muistinkulutuksen
- 32-bittisten ohjelmien ajaminen 64-bittisellä käyttöjärjestelmällä vaatii 32-bittisten kirjastojen asentamista, mikä vie enemmän tilaa
- 64-bittiset ohjelmat voivat olettaa prosessorista löytyvän tiettyjä uudempia käskyjä kuten SSE2-käskyt (https://fi.wikipedia.org/wiki/SSE2), joten ohjelmat voidaan aina optimoida niille. Tällöin saadaan enemmän suorituskykyä esimerkiksi multimedian käytössä
- 64-bittinen käyttöjärjestelmä (ja suoritin) voi ajaa 32-bittisiä ohjelmia, mutta ei toisinpäin. Tällä on merkitystä joissain erikoistapauksissa (esim. DraftSight).
- 64-bittiset ohjelmat voivat käyttää 64-bittisiä rekisterejä ja siten nopeuttaa suurempien lukujen laskemista
Taitaa riippua myös siitä,mitä sillä koneella tekee?Itse en tarvitse 64 bittisten toimintoja.
Näinpä. Itse asennan nykyään kaikki uudet järjestelmät 64-bittisinä aina kun se on mahdollista.
-
Eivät minun muut Linuxit vaadi sudottelua.
Kaikissa *buntu-johdannaisissa (Ubuntu, Ubuntu Gnome, Ubuntu MATE, Xubuntu, Lubuntu, Kubuntu ja mitä niitä nyt on) käytetään sudoa ihan samalla tavalla. openSUSEssa suositellaan sen sijaan su-komentoa, mutta itse olen sudoon tottuneena käyttänyt samaa komentoa siinäkin.
Mutta kuinka tuo Amarok saadaan toimimaan?
Aika laaja kysymys, voisitko täsmentää? :o Alkuun pääset käynnistämällä ohjelman ja antamalla sen etsiä musiikkikirjastosi. Sen jälkeen varmaankin soittelet musiikkia.
OpenSUSEa nyt jo aika kauan käyttäneenä ole oppinut,että se vaatii niiden kaikkien lukuisten päivitysten ehdotonta ottamista ja heti.
Jos itse en ota niitä,hidastuminen ja oikuttelu alkaa.
No jaa. Ei tämä openSUSE-kannettavani kauheasti ole ruvennut nikottelemaan, vaikka loma-ajan sekalaisten yhteyksien varassa en aina ole päivityksiä ajanutkaan sisään.
Mutta kun kokeilin KDE pöytää openSUSElla,päivitykset piiloutuivat.Olin muka valinnut piilottamisen.
Mitä tarkoitat piiloutumisella? KDE:ssa käytetään vähän erilaista ilmoitusjärjestelmää kuin muissa työpöytäjärjestelmissä – joissa niissäkin taitaa kaikissa nykyään olla vähän omanlaisensa viritelmä. Nakauttamalla päivitysilmoitusta tai sen viereen ilmestyvää painiketta pääsee ottamaan päivitykset käyttöön.
Raksutus kyllä kuului,mutten nähnyt kertaakaan KDE:llä,missä päivitysten suhteen mennään..
Tässä luultavasti on kyse juuri KDE:n erilaisesta ilmoitusjärjestelmästä. Etenemispalkkia ei heitetä kasvoille mielivaltaisesti vaan sen saa näkyviin halutessaan nakauttamalla ilmoitusten kuvaketta ilmoitusalueella.
-
En minä tästä Kubuntusta ja KDE:stä kirjoita ihan kylmiltäni.Tarkoittaa sitä,että olen monenlaista kokeillut saadakseni pöydän toimimaan.
Ongelma on se,ettei KDE tottele hiirteni klikkauksia.Kirjoitin jo,että Amarok käyttäytyy,kuin minua ei olisi lainkaan.
Ei mitään reagointia,kun yritin klikata Amarokin asetuksia.Sama juttu,kun yritin saada openSUSE KDE pöydän päivityksiä esiin.
Tästä voin päätellä,ettei KDE ja Kubuntu 14.04.2 asennu täällä oikein.Vaaditaanko kaukonettiyhteys?Täällä on adsl 2 lähiverkko.
Tuo kommentti Ubuntusta oli mielenkiintoinen.Unity siis nykyään myös vaatii sudottelua ja virittelyä?Ja toisenlaisen verkon?
Ilmankos sekään ei enää toimi minulla.Asensin Ubuntu 14.04.2 kolme viikkoa sitten ja lopputulos oli tyhjä punainen sivu yhden viikon käytön jälkeen.
Ainoa keino sulkea se oli ottaa virrat pois.En enää ole asentanut Unitya.
14.04.1 toimi minulla hyvin.
Minulla on nyt nämä Linuxit:openSUSE 13.2 xfce.Mint Qiana 17 xfce.Mint Cinnamon 17.1.Xubuntu 14.04.2.Ubuntu Mate 14.04.2.
Nämä kaikki pöydät -jakelut tottelee hiirteni käskyjä heti.Kaikkiin olen asentanut k3b ohjelman ja hyvin toimii näissä.
Amarokia en näihin asenna ,jollei täällä paremmin neuvota,miten sen saa toimimaan ja purskeettomana!.
Näissä kaikissa pöydissä toimii täällä Banshee moitteettomasti.Ja Rytmilaatikko on hyvä kakkonen.
Onneksi Linuxilla on paljon vaihtoehtoja sopivien jakeluiden löytämiseksi.
Jos olisi pakko käyttää vain Kubuntua ja KDE pöytiä,olisin pulassa ja varma Windows käyttäjä.
Seiska kyllä on,mutta vähällä käytöllä.Odotan sitä Kymppiä.Päivitys on varattu.
-
Ongelma on se,ettei KDE tottele hiirteni klikkauksia.Kirjoitin jo,että Amarok käyttäytyy,kuin minua ei olisi lainkaan.
Ei mitään reagointia,kun yritin klikata Amarokin asetuksia.Sama juttu,kun yritin saada openSUSE KDE pöydän päivityksiä esiin.
Ei tuo vaikuta puutteelliselta asennukselta vaan joko (a) laitteistossa on ongelma tai (b) kone on liian hidas ja reagoi pitkällä viipeellä.
Mutta jos ”yrität klikata Amarokin asetuksia”, Amarokin ikkunan olet ilmeisesti kuitenkin saanut auki? Asetuksille ei ole työkalurivillä painiketta, vaan ne löytyvät valikosta kohdasta Asetukset | Amarokin asetukset...
Jollet saa edes valikkoa auki, käy mielessä vaihtoehto (c): jossakin pääikkunan alla on Amarokin (modaalinen) kyselyikkuna, joka vaatii vastausta ja lukitsee siksi pääikkunan. Kokeile Alt-Tabilla, löytyykö sellaista.
Amarok on kieltämättä myös raskas ohjelma, varsinkin jos musiikkikokoelma on suuri (kuten minulla pöytäkoneessa: satoja gigoja NASsin päässä). Ensikäynnistyksessä tosin pitäisi joka tapauksessa tulla ensin kysely, jolla varmistetaan, haluatko käyttää musiikkikansiona XDG:n siksi osoittamaa kansiota. Vasta sitten alkaa se hidas haku.
Tästä voin päätellä,ettei KDE ja Kubuntu 14.04.2 asennu täällä oikein.Vaaditaanko kaukonettiyhteys?Täällä on adsl 2 lähiverkko.
Ei suinkaan. Olen asentanut KDE-koneen jopa 3G-tikun varassa.
Tuo kommentti Ubuntusta oli mielenkiintoinen.Unity siis nykyään myös vaatii sudottelua ja virittelyä?
En ole varma, mitä tarkoitat ”sudottelulla”. Ubuntussa on alun alkaenkin ollut käytäntönä käyttää sudoa root-tunnuksen sijaan: sehän oli yksi tekijä, jolla Ubuntu erottui muista. sudo on tavallaan ollut Ubuntun tuntomerkki.
-
Päädyin Kubuntuun muistaakseni vuonna 2002 kun aloin käyttää Linuxia kotona. Syynä se, että sen käyttö muistutti silloin eniten Windowsin käyttöä. Ihmeempiä haittoja ei ole ollut. Joskus päivityspaketti on sekoittanut graafisuuden kokonaan pois. Ja ikävää on sekin, että jokin ohjelma kuten valokuva-albumi digikam yht'äkkiä tippuu pois, eikä tilalle ole tullut mitään. Sen joutuu siis asentamaan erikseen.
Olen tutustunut KDE:n avoimen lähdekoodin tuotantoon. Ihailin noin v. 2008 sen laajuutta ja sitä, miten myllyt jauhaa bittejä kun pieni softan fiksaus joudutaan kääntämään niin monelle eri alustalle valmiiksi asennuspaketiksi. Ja iso juttu on lokalisointi noin 20 eri kielelle. Suunnittelun koordinointia on löytynyt, laaduntarkkailua ja niin edelleen.