Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: Hertsi - 02.11.09 - klo:22.10
-
kertokaas miten mandriva toimii ja kuinka se eroaa ubuntusta koska se on ainoa Linux joka toimii kunnolla
meikäläisen läppärissä ja viimeksi kun sitä testasin en tykännyt siitä. nyt en enää muista miksi en siitä
pitänyt joten voisin koettaa uudestaan.
-
Olen käyttänyt Mandrivaa keväästä (2009.1 One versio) lähtien melko säännöllisesti Ubuntun ohella. Nyt odottelen 2010 julkaisua, RC1 ja RC2 asennettuna jo useaan kertaan. Pienen opettelun jälkeen oikein hyvä distro, toiminnot poikkeavat kyllä monessa kohdassa Ubuntusta.
Hyvää (2010 versio):
1. Paras laitteistotunnistus kaikista kokeilemistani distroista, jopa Live-versiossa toimivat mm. nVidian näytöohjainajurit.
2. Ulkoasu tyylikäs ja ammattimaisempi kuin Ubuntussa (fontteja lukuunottamatta)
3. Parempi verkkoappletti (N95-tunnistus poislukien)
4. Hyvät ja monipuoliset hallintatyökalut pienen opettelun jälkeen, esim. levyjen mounttaus
5. Hyvin helppo LXDE-asennus ja kai liki täysin suomennettukin (asennetaan vain task-lxde)
6. Kertaluokkaa paremmin toteutus Empathysta kuin Koalassa tehty.
7. Vanha luotettava Grub
Lisäys:
8. Asennetusta systeemistä voi tehdä kopioasennuksen vaikka toiselle kovalevylle. Levyn voi sitten yleensä laittaa ilman ongelmia toisenlaiseen laitteistoon, jollei ole erehtynyt poistamaan ajureita asennusvaiheessa.
Huonoa:
1. Epäluotettavat peilipalvelimet, esim. jatkuvasti tungetaan suomalaista palvelinta, jolla ei ole kaikkia paketteja.
2. Jonkin verran hidas ohjelmien asennus, ainakin graafisesti
3. Pieni yhteisö, ainakin Suomessa.
4. Kamalan näköiset fontit, ainakin jos erehtyy lataamaan freetypen (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=29905.0) PLF:stä.
5. 2010 versio ei tunnista lainkaan Nokia N95:aa modeemiksi
-
1. Entä työpöytävaihtoehdot KDE / Gnome ja niiden toimivuus?
2. Mikä variaatio valittava jotta fontit näyttävämmät?
3. Entä päätteeltä kirjoitettavat komennot - miten ne eroavat Debianista/Ubuntusta?
4. Sovellusohjelmistokirjo verrattuna Ubuntuun?
-
1. Paras laitteistotunnistus kaikista kokeilemistani distroista, jopa Live-versiossa toimivat mm. nVidian näytöohjainajurit.
One versiosta löytyy siis suljettuja ajureita yms.
1. Entä työpöytävaihtoehdot KDE / Gnome ja niiden toimivuus?
KDE Gnome löytyvät live mediolla ja LXDE (oikeasti toimiva LXDE ympäristö) löytyy verkkoasennus mahdollisuudesta. KDE toimii myös toimii loistavasti.
4. Sovellusohjelmistokirjo verrattuna Ubuntuun?
Vastaavasti ohjelmat oleén löytänyt mandrivaan kuin ubuntuun...
Madnrivan pakettien hallintahan käyttää rpm paketteja.
Itse olen asentanut madrivan sellaisiin koneisiin joiden kanssa on muilla distroilla ollut turhan paljon säätämistä, sillä tuo suljettujen ajurien tuki on on helpottanut kivasti. Muutoin käytän enemmän OpenSUSE ja Ubuntua...
-
Eikös "Official Public Realeasen" pitäisi olla tänään valmiina? Ainakin alkuperäisen aikataulusuunnitelman mukaan.
Päivitystuki on Mandrivalla 1½ vuotta ja siinä olevilla ohjelmistoilla 1 vuosi. Tässä suhteesse se, kuten kaikki muutkin Linux-jakelut häviävät Ubuntulle. Toisaalta itse nyt Hardya 1½ vuotta pian käyttäneenä kyttään jo seuraavaa LTS-versiota.
-
Eikös "Official Public Realeasen" pitäisi olla tänään valmiina? Ainakin alkuperäisen aikataulusuunnitelman mukaan.
Päivitystuki on Mandrivalla 1½ vuotta ja siinä olevilla ohjelmistoilla 1 vuosi. Tässä suhteesse se, kuten kaikki muutkin Linux-jakelut häviävät Ubuntulle. Toisaalta itse nyt Hardya 1½ vuotta pian käyttäneenä kyttään jo seuraavaa LTS-versiota.
Tosin myös Debianilla on kolmen vuoden tuki yleensä kun versioita tuppaa tulemaan kahden vuoden välein ja tukea luvataan tämä versioiden välinen aika ja yksi vuosi seuraavan version jälkeen.
-
Jos tykkää KDE:sta, niin mielestäni tämä on yksi paras jakelu KDE:lle. Kubuntu on mielestäni raakile tämän rinnalla, tosin tämäkin on makuasia.
Hyvät hallinta-asetukset keskitetysti, helpottavat aloittelevan käyttämistä.
Niinkuin aina Linuxien kanssa, niin erot ovat pieniä, ulkoasu, ohjelmavalikoima, omat korjaukset vaihtelevat muuten toimivuus samaa luokkaa.
Suositella tätä kuitenkin voi, niinkuin Ubuntuakin!
-
Täältä sitten lisää tietoa Mandrivasta suomenkielellä eli http://mandriva-fi.org
-
Päivitystuki on Mandrivalla 1½ vuotta ja siinä olevilla ohjelmistoilla 1 vuosi. Tässä suhteesse se, kuten kaikki muutkin Linux-jakelut häviävät Ubuntulle. Toisaalta itse nyt Hardya 1½ vuotta pian käyttäneenä kyttään jo seuraavaa LTS-versiota.
Punalakki Linuxilla on 7-vuoden päivitystuki.
-
Nyt sitä saa sitten ladata Mandriva 2010:ä. Esim. tästä osoitteesta. Ruotsi näytti olevan nopea...
2010 KDE4 ONE
ftp://ftp.sunet.se/pub/Linux/distributions/Mandriva/official/iso/2010/mandriva-linux-one-2010.0-KDE4-europe2-cdrom-i586.iso
Euroopppa2, sisältää suomenkielisen version, eikö totta?
-
Euroopppa2, sisältää suomenkielisen version, eikö totta?
Kerroppas sisältääkö? 2009 versiossa se piti ladata muistaakseni erikseen...
-
Euroopppa2, sisältää suomenkielisen version, eikö totta?
Kerroppas sisältääkö? 2009 versiossa se piti ladata muistaakseni erikseen...
Ainakin live-cd sitä osoitti. Tiedä sitten miten varsinaisessa asennuksessa.
-
Euroopppa2, sisältää suomenkielisen version, eikö totta?
Kerroppas sisältääkö? 2009 versiossa se piti ladata muistaakseni erikseen...
Ainakin live-cd sitä osoitti. Tiedä sitten miten varsinaisessa asennuksessa.
Kaverille asensin tuon 2010:n jo pari viikkoa sitten, niin kaikki oli suomeksi valmiiksi, sisältäen Firefoxin, OO:n, KDE:n muut ohjelmat. En ole ennen asentanut näin "valmista" jakelua kenellekään. Ulkoasu on valmiiksi hyvä, suljetut ohjelmat ja ajurit valmiina, ja on nopea ei tarvitse ensimmäiseksi ruveta säätämään.
-
Joskus aikoinaan Mandrake/Mandriva nalkutti rekisteröitymisistä ja ahkerasti ehdotteli maksullista tukea (tjms). Vieläkö siinä esiintyy tällaisia taipumuksia?
-
Ei nalkuta enää. Rekistöröitymiskysymys kyllä tulee mutta sen voi ohittaa jos ei halua.
Mitään maksullisuutta ei ole.
-
Jos tykkää KDE:sta, niin mielestäni tämä on yksi paras jakelu KDE:lle. Kubuntu on mielestäni raakile tämän rinnalla, tosin tämäkin on makuasia.
Hyvät hallinta-asetukset keskitetysti, helpottavat aloittelevan käyttämistä.
Niinkuin aina Linuxien kanssa, niin erot ovat pieniä, ulkoasu, ohjelmavalikoima, omat korjaukset vaihtelevat muuten toimivuus samaa luokkaa.
Suositella tätä kuitenkin voi, niinkuin Ubuntuakin!
Samaa mieltä. Itse tykkään myös että suljettu puolikin toimii hyvin. Plf repot kun laittaa, kde tarjoaa asennustyökalua jos tarttee asentaa jotain kodekkeja. Helppoa kuin mikä. Käytän mandrivaa tällähetkellä pelkästään.
-
Itselläni on taas se aika vuodesta, että täytyy kokeilla distroja läpi. Mandrivassa ainoana ärsytyksen aiheena oli nimenomaan tuo maksullisten versioiden tyrkytys. Eihän se mitään windowsin shareware-ohjelmiin verrattuna ollut, sen kun poisti kuvakkeen työpöydältä jne., mutta kuitenkin.
(Tuota lukiessa muistakaa, että olen käyttänyt nyt Mandrivaa noin neljä kertaa ja kaikki virtuaalikoneessa.)
-
Mun koneella Compaq cq61 ei vaan toimi, ei edes livenä. Md5 tarkistussummat oon tarkistanu. :'(
-
Itselläni on taas se aika vuodesta, että täytyy kokeilla distroja läpi. Mandrivassa ainoana ärsytyksen aiheena oli nimenomaan tuo maksullisten versioiden tyrkytys. Eihän se mitään windowsin shareware-ohjelmiin verrattuna ollut, sen kun poisti kuvakkeen työpöydältä jne., mutta kuitenkin.
(Tuota lukiessa muistakaa, että olen käyttänyt nyt Mandrivaa noin neljä kertaa ja kaikki virtuaalikoneessa.)
Sama havainto. Mandriva ei ainakaan häpeile sitä, että sillä voidaan tehdä myös bisnestä.
Pari päivää Mandrivaa kokeiltuani en ole havainnut suuria mokia. Laitteiston tunnistaa hyvin. Grafiikka hyvä, desktop todella tyylikäs (KDE). Erän pahan mokan huomasin aamulla. Kerrotaanpa.
Valitsin "Asenna ja poista ohjelmia" joillon saan "ohjelmistojen hallinta"-ikkunan auki. Jos nyt vaikkapa klikkaan "grafiikka"-kuvaketta vasemmalla puolella saan oikealle puolelle ikkunaan listan kyseiseen grafiikkapääluokkaan kuuluvista ohjelmistopaketeista. Nyt jos erehdyn hiirellä yrittää leventää vaikkapa "versio"-saraketta, niin siinä käy köpelösti. Hiiren kursori muuttuu vaakaviikaksi eli <--->. Sen jälkeen sillä hiirellä ei saada klikattua toimintoja. En tiedä kun en ole KDE:ta aiemmin käyttänyt saadaanko jollain toiminnolla tuo kursori takaisin alkuperäiseen muotoon. Minulle tämä on tuottanut harmaita hiuksia. Alt+Ctrl+Del ja ---> "kirjaudu ulos".
Liekö Mandrivan Gnomen-versiossa samoja ongelmia. Oletteko KDE-version ladanneet tehneet samoja havaintoja?
-
Mun koneella Compaq cq61 ei vaan toimi, ei edes livenä. Md5 tarkistussummat oon tarkistanu. Cry
FJ Amilossanikaan ei toimi vaan jostain syystä menee kirjautumisruutuun ja kysyy live-käyttäjän salasanaa, jota on paha arvailla. Lisäksi konsolin fontit ovat tarkoitettu mikroskoopilla tiirailtaviksi.
Isäni läppärissä live-CD toimii ongelmitta ja onhan tuo nätti, valikot ja asennukset on jäsennelty esimerkillisen hyvin.
Kehotukset päivittää maksulliseen versioon olisi tosin voinut jättää vaikka pois kokonaan.
-
Jossain distrossa live-cd runnarit oli user/user.........
Kuulostaa jopahurjalta että mandriva ei tykkäisi asentua johonkin koneeseen :o Itselle kun se on ollut tämmönen vaarmasti toimii vaihtoehto....
-
Minun mielestäni powerpack "mainokset" ovat ihan oikeutettuja. Ei kaiken tarvitse olla aivan mainoksetonta. Tekevät kuitenkin ison työn, eikä se yhen kuvakkeen poistaminen nyt niin iso vaiva ole.
-
Mun koneella Compaq cq61 ei vaan toimi, ei edes livenä. Md5 tarkistussummat oon tarkistanu. :'(
Käynnistä live-CD turvallisilla asetuksilla, eli f3 tai f4 näppäintä painamalla pääset valikkoon, josta voi valita turvallisen tilan.. :)
Live-CD:tä käytettynä Mandriva on ihmeen hidas, mutta kun sen asentaa kovalevylle, niin se on hämmästyttävän nopea.. :)
-
Kuulostaa jopahurjalta että mandriva ei tykkäisi asentua johonkin koneeseen Shocked Itselle kun se on ollut tämmönen vaarmasti toimii vaihtoehto....
Kyllä sen varmasti saa asennettua konstilla tai toisella. Konettani ei vaan ole suunniteltu linuxia varten (resoluutiot päin pers.. honkia, 3D-kiihdytystä nähnytkään, usbit toimii vähän miten sattuu, lepotila=hah), jolloin livelevyltä testaaminen antaa hyvät suuntaviivat mitä ongelmia on odotettavissa.
Ubuntu on toiminut live-CD:ltä parhaiten testatuista ja siten myös asennetuista linuxeista (<- selvää suomea, eikös?).
-
Eilen huomasin että Brasero Mandriva 2010:ssä ei suostunut polttamaan iso-tiedostoa cd:lle. Samainen operatio niinikään Braserolla Ubuntu ja Mint-osiossa onnistui kuin leikiten. Missähän mättää? Pitänee kai kokeilla samaa juttua k3b-poltto-ohjelmalla. ::)
Ps. tuo kyseinen iso-tiedosto sijaitsi erillisellä osiolla, mutta todellakin Ubuntu/Mintillä ei vaikeuksia polton suhteen.
-
Ja lisää havaintoja pikku ikävyyksistä - ainakaan minulla ei Mandrivan oletussovellus suostunut avaamaan DNA:n sivuilla ollutta PDF-tiedostoa mokkulan asennusohjeesta. Ubuntun puolella homma tietysti onnistui.
-
Eilen huomasin että Brasero Mandriva 2010:ssä ei suostunut polttamaan iso-tiedostoa cd:lle. Samainen operatio niinikään Braserolla Ubuntu ja Mint-osiossa onnistui kuin leikiten. Missähän mättää? Pitänee kai kokeilla samaa juttua k3b-poltto-ohjelmalla. ::)
Ps. tuo kyseinen iso-tiedosto sijaitsi erillisellä osiolla, mutta todellakin Ubuntu/Mintillä ei vaikeuksia polton suhteen.
Tainnut olla vika ettei sulla ole suoritusoikeuksia tiedostoo jote sitä ei voida polttaa vaikka sen voit listata. Itellä toimii brasero kuten kuuluu.
-
Ja lisää havaintoja pikku ikävyyksistä - ainakaan minulla ei Mandrivan oletussovellus suostunut avaamaan DNA:n sivuilla ollutta PDF-tiedostoa mokkulan asennusohjeesta. Ubuntun puolella homma tietysti onnistui.
Onko linkkiä siihen PDF tiedostoo kun tahtois kokeilla. olisi nimittäi ensimmäinen PDF joka ei Okularilla aukea. Vaikka päivittäi ehkä tusinan eri PDF tiedostoja luen ja availen. DRM suojauksen kanssa että ilma.
-
Tainnut olla vika ettei sulla ole suoritusoikeuksia tiedostoo jote sitä ei voida polttaa vaikka sen voit listata. Itellä toimii brasero kuten kuuluu.
Tuskin kyse suoritusoikeuksista on, iso-imagen polttamiseen lie riittää lukuoikeudet. Toisaalta siihen polttamiseen voi tarttea tietyn käyttäjäryhmän oikeudet, että tuota polttolaitetta saa käyttää. Tietenkin syynä voi olla sitten myös buginen versio Braserosta.
-
Korjataan --- Mandrivan Braseron ja K3b:n toimimattomuus iso-tiedoston suhteen johtui juuri siitä että kaikkia oikeuksia tiedoston polttoon ei ollut. Erilliseen osioon oli eksynyt pari iso-tiedostoa, joilla vain lukuoikeudet muille joten siitä se ongelma johtui. Ei sinänsä itse poltto-ohjelmien toimivuudesta.
Mutta aikamoisen sotkun sain aikaan kun kokeilin KDE:ssa työpöytätehosteita (Metisse). Kävi niin että pääkäyttäjällä ei ollutkaan enää asiaa työpöydälleen. Guestilla kyllä pääsin sisään. Kyllästyin lopulta temppuiluun ja loin uudestaan pääkäyttäjän (ID= 1001). Kun aluksi laiton toisen ID:n (taisi olla 501) tuli herjaa automaattisen käynnistyksen suhteen. No ainakin jotain luulin oppivani. KDE ja Metisse omalla koneellani ei näytä olevan erityisen suositeltava yhdistelmä.
-
Täältä sitten lisää tietoa Mandrivasta suomenkielellä eli http://mandriva-fi.org
Mandriva Suomen yhteisö on ehkä pieni, mutta hyvä neuvomaan. Suosittelen lämpimästi http://mandriva-fi.org/foorumi/viewforum.php?f=21
-
Muuten olen Mandriva 2010 Oneen tyytyväinen, työpöytänä KDE. Mutta fonttien suhteen se ei ole niin hyvä kuin Ubuntu tai Mint, vaikka sainkin justeerattua msttcorefontsit ja ym. Parannusta fonttien näkyvyyteen muttei vielä olla Ubuntun tasolla. Joten toivottavasti Mandriva vielä pääsee eroon joskus tästä ikuisesta fonttiongelmasta.
-
Muuten olen Mandriva 2010 Oneen tyytyväinen, työpöytänä KDE. Mutta fonttien suhteen se ei ole niin hyvä kuin Ubuntu tai Mint, vaikka sainkin justeerattua msttcorefontsit ja ym. Parannusta fonttien näkyvyyteen muttei vielä olla Ubuntun tasolla. Joten toivottavasti Mandriva vielä pääsee eroon joskus tästä ikuisesta fonttiongelmasta.
Fonttien piirtoasetukset ovat kaikissa Linuxeissa käyttäjän säädettävissä, yleensä vieläpä graafisella työkalulla. Ota kuvakaappaukset Mandrivasta ja jostain järjestelmästä, jossa fontit ovat mielestäsi paremmat, niin voin ehdottaa muutoksia asetuksiin.
Omasta mielestäni Ubuntun vakioasetukset ovat väärin (http://martin.ankerl.com/2009/01/22/beautiful-font-hinting-in-ubuntu-810/), melkein yhtä huonot kuin Windowsin ClearType ja OS X:n fonttipiirto (joka on muuten todella heikko esitys ainakin Leopardissa ja vanhemmissa). Veikkaanpa että Mandrivassa on siis järkevämmät vakioasetukset, jos näkyvyys on mielestäsi "huonompi". Itse en siedä sumeutta.
-
Asensin uusimman Mandrivan Xfce-graaffisella liittymällä vanhaan Pentium III -koneeseen ja eikös vaan, se pyörii siinä oikein hyvin. Muissa kokeiludistroissa takkuillut Qjackctl:kin löytää MPU-401 UART -rajapinnan ja pianolaudan käyttö jälleen onnistuu. Ärsyttävin puoli on tuo play back pluginien vieminen maksullisiksi Fluendo-shoppiin. Vain mp3-decooderin saa ilmaiseksi.
-
Asensin uusimman Mandrivan Xfce-graaffisella liittymällä vanhaan Pentium III -koneeseen ja eikös vaan, se pyörii siinä oikein hyvin.
LXDE toimii jopa vieläkin jouhevammin. Siis ihan oikeasti toimii!