Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: igor_2 - 10.05.23 - klo:08.53
-
Debian bookwormin, eli versio 12, suunnitellaan julkaistavan 10 kesäkuuta, eli:
===================================
Release date
============
We plan to release on 2023-06-10.
If you want to celebrate it, please consider attending a Debian release party, or hosting your own! See https://wiki.debian.org/ReleasePartyBookworm for more information. (Note: the release process typically takes the whole day and the release isn't done until the early hours of Sunday UTC.)
===================================
Vapaasti käännettynä:
Suunnittelemme julkaisevamme 10. kesäkuuta 2023.
Jos haluat juhlistaa sitä, harkitse Debian julkaisujuhlan osallistumista tai oman tilaisuuden järjestämistä! Lisätietoja löytyy osoitteesta https://wiki.debian.org/ReleasePartyBookworm. (Huomaa: julkaisuprosessi kestää yleensä koko päivän ja julkaisu ei ole valmis ennen sunnuntain varhaisia tunteja UTC-ajassa.)
Koko uutinen luettavissa https://lists.debian.org/debian-devel-announce/2023/04/msg00007.html
-
Debian 12 MATE on nyt asennettu testi koneeseen.
Virittely on vielä alussa kun tekemistä on paljon että saa kaiken tarvittavan asennettua.
Joidenkin ohjelmien mukana asentuu kaikki kielipaketit. Se tuntuu turhalta ja vie tilaa.
MATE siksi että se on jo tullut tutuksi. Debian voi jopa jäädä tähän koneeseen.
Kuva päivitetty ajan tasalle.
-
Debian 12 MATE on nyt asennettu testi koneeseen.
Debian on niitä harvoja käyttöjärjestelmiä, jotka laajalti tukevat eri prosessoreja.
Erityisesti tuki 32-bittisille järjestelmille on omaa luokkaansa.
Lukuisat Linux-jakelut perustuvat Debianiin.
-
Imuroin myös asennuspaketin ja laitoin virtuaaliboksiin pyörimään. En ole vielä ehtinyt paneutua syvällisemmin, mutta hyvältä tuntui ensikokemus. Asennuksessa oli vaihtoehtona myös, että asennetaanko samalla myös Guest, joka asentuikin siististi. Aikaisemmin sen on aina joutunut asentamaan erikseen ja joskus on ollut vähän väkertämistä, että sen on saanut istumaan paikalleen.
Niin Gnomella asentui oletuksena.
-
Latasin suoraan debian-live-12.0.0-amd64-mate.iso paketin
https://cdimage.debian.org/debian-cd/current-live/amd64/iso-hybrid/
-
Juu, joka työpöydälle taitaa olla oma asennuspakettinsa. Se vähän kyllä hämää, että ilmeisesti debianin sivuille linkatulla netinstall paketilla tuntuu virtuaaliboksiin asentuvan vain Gnome. Tällä debianin versiolla voisi olla laajaa kiinnostusta ja olisi voinut ajatella, että tyypillisesti testailuun käytettävässä alustassa olisi kaikki mahdollisuudet helposti myös noviisille.
Tietysti aina löytyy tasksel, jolla voi asentaa jälkikäteen mitä haluaa, mutta sen olemassa olo täytyy tietää, jotta sitä voi käyttää.
Ps. Voi olla hyppäsin jonkin valinnan yli asennuksessa, eli sillä varauksella tämä valitus.
-
Yhtä vaikea asentaa kuin ennen, paljon vaikeampi kuin Ubuntu. Miksi asennusohjelma on niin vaikea vieläkin? Kyseli jotain host nimiä yms.
-
Se vähän kyllä hämää, että ilmeisesti debianin sivuille linkatulla netinstall paketilla tuntuu virtuaaliboksiin asentuvan vain Gnome.
Ps. Voi olla hyppäsin jonkin valinnan yli asennuksessa, eli sillä varauksella tämä valitus.
Kyllä tuo netinstall asennin polkaisee käyntiin nimenomaan taskselin. Itsellä tuntui oikealta pitkä tuki ja mukava KDE:n LTS versio, niin asensin sen.
Yhtä vaikea asentaa kuin ennen, paljon vaikeampi kuin Ubuntu. Miksi asennusohjelma on niin vaikea vieläkin? Kyseli jotain host nimiä yms.
Veikkaisin sen johtuvan nimenomaan lukuisista asenninvaihtoehdoista kuten tuo pieni netinstall ja samoin kun siellä on palvelinta yms. ja kaikilla ei ole lainkaan graafista työpöytää asennettuna tai siis haluta asentaa. Toki en pitäisi kyllä pahana vaikka antaisivat calamares vaihtoehdon työpöytäkäyttöön. Taitaa vain olla tietoinen valinta, että annetaan Ubuntun, Mintin yms. räätälöidä ja jatkaa jalostustaan.
Pakko sanoa, että en muista miten asennus meni Mint Debian asennuksessa..
-
Kyllä tuo netinstall asennin polkaisee käyntiin nimenomaan taskselin. Itsellä tuntui oikealta pitkä tuki ja mukava KDE:n LTS versio, niin asensin sen.
Asensitko raudalle vai vituaali boksiin?
-
Fyysinen asennus.
-
Fyysinen asennus.
Ok. Se saattaa selittää tuon eron.
-
Ei se kyllä ole mahdollista. Ihan samanlainen se asennus on virtualisoituna tai ei.
-
Debian alkaa jo muistuttaa talouden Ubuntu koneita. 8)
Microsoft Edge meni helposti koneeseen.
Tämä on testikone edelleen.
-
Pientä päivitystä debian 12 projektiin.
VeraCrypt ohjelmasta on valmistunut debian 12 versio ja toimii.
yle-dl ohjelman kanssa oli tulla hiki, mutta sain toimimaan pipx ohjelman avulla.
En kirjoittanut komentoja minnekään talteen, kun en edes uskonut että saan toimimaan.
Samat loitsut eivät toimi, jotka ubuntun kanssa toimivat.
-
Onko niin, että Virtualboxista ei ole veriosta Debian 12:sta lainkaan?
Ei löytynyt ainakaan pakettivarastoista, kun etsin apt searchilla.
-
yle-dl ohjelman kanssa oli tulla hiki, mutta sain toimimaan pipx ohjelman avulla.
En kirjoittanut komentoja minnekään talteen, kun en edes uskonut että saan toimimaan.
Samat loitsut eivät toimi, jotka ubuntun kanssa toimivat.
Sama homma Ubuntussa nykyään (ainakin 23.04:ssä). sudo apt install pipx Varmaankin tarvitaan muuten samat riippuvuudet, kuin pip3:nkin kanssa.
Yle-dl:n asentaminen pipx install yle-dl
MUOK: Eh, ajatus katkesi kesken viestin kirjoituksen.
-
Ei se kyllä ole mahdollista. Ihan samanlainen se asennus on virtualisoituna tai ei.
Ei aivan: nykyään VirtualBox tarjoaa ainakin joillekin jakeluille automatisoidun asennuksen, jossa ei kysellä juuri mitään. Tällöin voi olla, että saa paketista odottamattomia oletuksia.
-
Yhtä vaikea asentaa kuin ennen, paljon vaikeampi kuin Ubuntu. Miksi asennusohjelma on niin vaikea vieläkin? Kyseli jotain host nimiä yms.
Minusta on parempi, että sitä kysytään: Ubuntu (samoin kuin openSUSE) asettavat vain kysymättä jotakin typerää, joka sitten aina pitää ensi töikseen muuttaa. Kun on monia koneita, joiden välillä ottaa SSH-yhteyksiä, on mukavampi, kun koneen nimi on jotakin, minkä muistaa.
-
Sama homma Ubuntussa nykyään (ainakin 23.04:ssä). sudo apt install pipx Varmaankin tarvitaan muuten samat riippuvuudet, kuin pip3:nkin kanssa.
Ohjelmien lataaminen Areenasta pipx ohjelman_linkki_tähän
Tuo ei välttämättä uusimmassa Debianissa toimi: se estää asentamasta pipillä paketteja, jottei järjestelmän Python menisi sekaisin. Sen voi tosin halutessaan pakottaa siihen, mutta se ei välttämättä ole järkevää.
Nykyinen kiertotie on käyttää virtuaaliympäristöä (venv), johon sitten voi asentaa mitä sielu sietää.
-
Tässa on käytössä juuri tuo venvs ympäristö.
pipx ei lataa videoita vaan yle-dl niminen linkki ~/.local/pipx/venvs/yle-dl/bin/yle-dl ohjelmaan.
yle-dl on asennettu pipx ohjelmalla.
-
Yhtä vaikea asentaa kuin ennen, paljon vaikeampi kuin Ubuntu. Miksi asennusohjelma on niin vaikea vieläkin? Kyseli jotain host nimiä yms.
Ubuntun uusi asennusohjelma on perunasta! :D
43" näytön keskellä pikuikkuna joista teksteistä ei saa mitään selvää kuin menemällä nokka ruutuun kiinni.
-
Ei aivan: nykyään VirtualBox tarjoaa ainakin joillekin jakeluille automatisoidun asennuksen, jossa ei kysellä juuri mitään. Tällöin voi olla, että saa paketista odottamattomia oletuksia.
Juu, joku tällainen juttu siinä varmasti oli. Olen tehnyt Debian asennuksia 15 vuotta ja tämä meni kyllä läpi hujahtamalla, ilman tuttuja vaiheita. En jaksa asentaa nyt uudelleen tarkemmalla silmällä, kun tein jo asennuksen raudalla käyttöönottoa varten. Viimeistely on vielä tekemättä ja varsinainen yliheitto.
Mutta hyvältä uusi Debi kyllä näyttää ja tuntuu. Ainakin näin äkkiä vilkaistuna.
-
Täällä debian on nyt 9 pisteen arvoinen.
Piste tippuu siitä että joihinkin ohjelmiin ängetään koko maailman kielipaketit, joilla ei ole mitään virkaa ja vievät vain levy tilaa.
Kun vain jaksaa rauhallisesti asennella tarvittavia osia ja viilata asetuksia niin aina vain paranee.
Jokaisella on tietysti omat kokemuksensa ja tarpeensa.
-
Kun vain jaksaa rauhallisesti asennella tarvittavia osia ja viilata asetuksia niin aina vain paranee.
Jokaisella on tietysti omat kokemuksensa ja tarpeensa.
Viilaileminen on minusta sikäli epäkiitollista, että kun tulee uusi versio ja päivitys, niin sama rumba taas uudelleen. Itse olen ajautunut laiskaan moodiin ja otan aika pitkälti asiat vastaan niin kun ne tulee. Sopeutan tarvittaessa vähän omia rutiineja, tuntuu jotenkin helpommalta. Backupit omalta koneelta ja wifen koneelta joutuu aina tietysti säätämään, mutta nekin ajan vanhan tavan mukaan rsyncillä. Timeshiftiin en ole perehtynyt lainkaan. Se on ilmeisesti nyt viimeistä huutoa, mutta täällä ei resonoi sekään.
Mutta niin kun sanoit, niin se hyvä puoli asiassa on, että jokainen löytää varmasti itselleen sopivat tavat toimia.
Itse antaisin 9+. Tuo käppi täyteen kymppiin vain siksi, että pitää aina olla varaa parantaa :)
-
Itse antaisin 9+. Tuo käppi täyteen kymppiin vain siksi, että pitää aina olla varaa parantaa :)
Tämä on muuten hyvin suomalainen asenne 8) Tuli taannoin keskustelua Android-sovellusten pisteyttämisestä (*…*****). Kävi ilmi, että Jenkeissä linja on se, että jollei tuote tai palvelu saa täysiä tähtiä, siinä on jotakin ”vikaa”. Esimerkiksi Uber-kuski tai kuppilan tarjoilija, jolle ei jätetä täyden viiden tähden arviota, saattaa saada siitä tulonmenetyksiä ja pomon kyselemään, missä vika. Suomalainen taas lähtökohtaisesti käyttää koko asteikkoa ja ajattelee, että täydet pisteet annetaan vasta aivan täydelliselle suoritukselle, jollaista tämä maailmankaikkeus ei vielä ole nähnyt.
-
Ei se kyllä ole mahdollista. Ihan samanlainen se asennus on virtualisoituna tai ei.
Ei aivan: nykyään VirtualBox tarjoaa ainakin joillekin jakeluille automatisoidun asennuksen, jossa ei kysellä juuri mitään. Tällöin voi olla, että saa paketista odottamattomia oletuksia.
Ai onko tuollaisia ominaisuuksia olemassa? Joskus olen törmännyt valmiisiin levykuviin, mutta en siihen, että asennin sen automaattisesti tunnistaa. Typerä ominaisuus mielestäni.
-
Nyt on Debian 12 päivittäisessä käytössä ja hyvin pörrää. 8)
cron-apt ohjelma lataa ohjelmalähteet ja myös asentaa paketit, jos asennettavaa löytyy.
Hoituu taustalla häiritsemättä.
Ubuntussa on ollut automaattinen päivitys noin 3 vuotta ilman ongelmia.
-
Mukava yllätys oli että Samsung CLX-3305W Väri-laser löytyi suoraan asentamatta Samsungin omia ajureita ladatusta ja puretusta tar.gz paketista. 8)
hplip kamat olin asentanut jo valmiiksi.
-
Minkälainen softa tuo cron-apt on? Pitääkö configuroida eritoten, vai osaako itse ajaa jollain oletusmäärityksillä?
-
Kyllä sitä täytyy muokata että saa toimimaan järkevästi.
Oletus asetuksilla haluaa päivittää esim .conf tiedostoja uuteen ja jää taustalla kysymään valintoja ja jää jumiin.
Niissä on ainakin täällä omia lisäyksiä ja muutoksia joita ei saa muuttaa.
Eli täällä omilla asetuksilla uudet tallennetaan oletuksilla ja vanhoja ei ylikirjoiteta.
En pysty nyt tässä enkä tänään näyttämään esimerkkejä asetuksista.
-
Toisaalta... mulla on tapana sammuttamisen sijaan sulkea kone lepotilaan ja se voi periaatteessa olla järjestelmän kannalta helposti kuukauden päällä sammuttamatta. Esimerkiksi kernelin version muutos ei varmaankaan tule käyttöön ennen boottia. Ehkä ajan edelleen päivitykset päätteen kautta säännöllisen epäsäännöllisesti.
Kiitoksia vinkistä. Ehkä joskus perehdyn.