Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Asmo Koskinen - 04.10.06 - klo:13.12
-
Terve,
kannattaa seurata, Tero Lehdon Linuxin jäljillä -blogi:
http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Haa! Täytyypä alkaa seuraaman herran kokemuksia Linuxin kanssa :) Kiitos tästä linkistä!
-
30 päivän kuluttua toivottavasti, onko Linux minusta huonompi vai parempi kuin Windows.
Siis? Tyyppi on käyttänyt winkkua vuosikaudet ja nyt aikoo opetella Linuxin käytön 30 päivässä?! Ja aikoo sen jälkeen verrata Linuxia Windowsiin vai? Itse en kyllä 30 päivän käyttökokemuksen jälkeen vielä ymmärtänyt yhtikäs mitään koko käyttiksestä. Vasta noin vuoden käytön jälkeen alkoi minulla avautumaan koko käyttöjärjestelmän toimintaperiaate. Olen ilmeisesti hidas oppimaan jos Linux on mahdollista oppia jo 30 päivässä?
Tavoite on, että käytän Linux-konetta töissä oikeasti töidentekoon: juttujen kirjoittamiseen, kuvien käsittelyyn ja tiedonhakuun. Nämä ovat tavallista toimistotyöskentelyä, jonka pitäisi onnistua millä vain käyttöjärjestelmällä
No miksi ei onnistuisi?
-
Saa nähdä, miten käy, kun kerran valmiina on asetettu kynnyskysymykseksi kalenterin synkkaaminen Nokian kännykän kanssa. Mahtaneeko tuo onnistua?
-
Saa nähdä, miten käy, kun kerran valmiina on asetettu kynnyskysymykseksi kalenterin synkkaaminen Nokian kännykän kanssa. Mahtaneeko tuo onnistua?
Voipi olla heikkoa. Ainakin se on kovasti hankalaa. Itse en ole jaksanut säätää niin paljoa.
-
Hmm taahan mun pitiki tsekkaa mut en ois muistanu ilman linkkia.
-
pitääkin käydä vilkaisemassa 8)
-
Varsin mielenkiintoinen juttu. Toki on totta ettei vuosien kokemus ja 30 pv:n testaus nyt millään anna tasapuolista kuvaa mutta tuo kaveri tuntuu sen verran selvä järkiseltä jotta tuskin nyt edes odottaa hallitsevansa linuxia kuukauden jälkeen kovinkaan ammattimaisesti.
Enkä kyllä ole kovin huolissani etteikö kaverilla onnistuisi hyvin kokeilu. Tyttikseni kun pyysi minua asentamaan hänelle ubuntun kun oli aikansa kateellisena vierestä katellut omaa ubuntuani ja buuttaillut äxpeetänsä. Asensin, lähdin kauppaan ja kun tulin takaisin niin tyttis oli jo hakenut outlookista vanhat meilit evolutioniin, asentanut tuhunderbirdint, siirtänyt meilit jo sinnekin (ja osoitteet), asennellut muutaman teeman, käytti excel taulukoitaan oo:n kautta ja vaikka mitä. xmms skini vaihtui sillä aikaa kun purin kauppakassit jääkaappiin. Ja kyseessä ei tosiaan ole mikään nörtti tyttö ;D
Nyt ei ole viimeisen kuukauden aikana buuttaillut wintoosan puolelle lainkaan. Todennut vaan ettei ole edes muistanut koko M$:n olemassaoloa :D
Joten eiköhän tuokin kaveri selvinne ja pysty antamaan hyvän alustavan arvionsa. Tuskin tekee edes mitään syväluotaavaa vertailua näiden kahden käyttöjärjestelmän välillä vaan kokeilee onnistuuko ja kuinka 30:ssa päivässä ottamaan linuxin haltuun työkäyttöä varten.
Piti laittaa tuo blogi suosikkeihin oikein että muistaa seurailla varmasti.
-
Hehe.. Ja jotkut vielä kehtaavat sanoa Linux:ia vaikeakäyttöiseksi! :)
-
Uskon että lopputulos tulee olemaan ubuntun kannalta positiivinen. Alku on aina hankalaa mutta kun nuo muutamat pikku ongelmat on ohitettu niin toimittaja nopeasti tykästyy ubuntuun samalla kun omatoimisuus pienten ongelmien ratkaisemiseksi paranee. Alkuun vaan kaikki on niin uutta ja outoa ettei osaa, tai lähinnä uskalla tehdä mitään muuta kuin ihmetellä että kuinkas tässä nyt näin kävi.
Eihän tuo Tero mikään pro nörtti olekaan. Varsin tavallinen Pekka Peruskäyttäjä joten siinä mielessä varsin hyvä kertomaan missä kusee ja missä ei.
Tuskin nyt kuitenkaan pääsee wintikan tasolle mainitussa ajassa mutta tässä siitä ei nyt ihan suoraan ole edes kysymys.
-
Juu ihan mielenkiintoista seurata. Tosin saanut seurata tässä sivussa siskojen ja vanempien Linux-oppimista ja uskoisin että aika samanlaisiin ongelmiin tulee törmäämään; liian vanha Flash-versio, web-sivuille sisällyttyjen videoiden kanssa ongelmia, kaikki rauta ei toimi, jne.
X-serverin konffaus on kyllä PITA. Se että Xorg.conf vaihdettaisiin XML-muotoon on kyllä ollut muutamia kertoja aiheena, mutta en siitäkään aikoihin huomannut mitään keskustelua olleen.
Lähinnä tuotakin ehdotettu vain, että olisi helpompi tehdä työkaluja, mutta ihmisten (ainakin minusta) olisi vaikeampi tiedostoa muokata. Tosin tilanne pitäisi olla se, ettei koko tiedostoa edes tarvitsisi koskaan muokata ...
Nooh, seuraillaan miten hommat etenee ... :)
-
Uskoisin, että blogin tekijälle tulee suurimmaksi osaksi GUI:n käyttämättömyys. Suuri osa ohjeista on tehty terminaalia käytettäväksi, eikä kaikille ominaisuuksille ole ollenkaan GUI:ta. Ei enää "'blingbling' Haluatko aivan varmasti painaa kyllä asentaaksesi ohjelman X?"
-
nyt aikoo opetella Linuxin käytön 30 päivässä?!
Tuo on mielestäni täysin mahdollista, jos asenne ja lähestymistapa on oikea.
Linuxista on nykyisin erittäin monipuolista ja syvällistä kirjallisuutta, enkä siis
pitäisi lainkaan mahdottomana oppia Linux-käyttö lukemalla pari teosta.
Esim.
Teos Ubuntu : Linux for human beings : Version 6.06 LTS for 64-bit PC
Julktiedot Douglas : Canonical, 2006
Huomautus Käyttöjärjestelmä
Järjestelmävaatimukset AMD64 tai EM64T PC ; 256 Mt keskusmuistia, 2 Gt kiintolevytilaa asennukseen
Huomautus englanti
Mutta Windows-käyttäjän asenne tutustuttaessa Linuxiin pitää olla varsin nöyrä ;)
PS. Tuosta teoksesta on versiot myös i386:lle sekä Mac:lle.
-
nyt aikoo opetella Linuxin käytön 30 päivässä?!
Tuo on mielestäni täysin mahdollista, jos asenne ja lähestymistapa on oikea.
Linuxista on nykyisin erittäin monipuolista ja syvällistä kirjallisuutta, enkä siis
pitäisi lainkaan mahdottomana oppia Linux-käyttö lukemalla pari teosta.
no, sujuva peruskäyttö on ehkä mahdollista oppia 30 päivässä siten, että ymmärtää vähän järjestelmän toimintaa ja osaa käyttää jakeluversion tarjoamia työkaluja asetusten tekoon ja paketinhallintaan. kaikki tuon ulkopuolella olevat tehtävät on (minun mielestäni) aika mahdotonta mahduttaa kuukauteen.
-
nyt aikoo opetella Linuxin käytön 30 päivässä?!
Tuo on mielestäni täysin mahdollista, jos asenne ja lähestymistapa on oikea.
Linuxista on nykyisin erittäin monipuolista ja syvällistä kirjallisuutta, enkä siis
pitäisi lainkaan mahdottomana oppia Linux-käyttö lukemalla pari teosta.
no, sujuva peruskäyttö on ehkä mahdollista oppia 30 päivässä siten, että ymmärtää vähän järjestelmän toimintaa ja osaa käyttää jakeluversion tarjoamia työkaluja asetusten tekoon ja paketinhallintaan. kaikki tuon ulkopuolella olevat tehtävät on (minun mielestäni) aika mahdotonta mahduttaa kuukauteen.
Toi tyyppi ilmottaa blogissaan ettei ole lukenut netistä ohjeita lainkaan ennen ubuntun opettelua eikä ilmeisesti sen jälkeenkään. Saati sitten "syvällistä kirjallisuutta". Sen seurauksena hän pähkäili myöhään yöhön sitä kuinka saa mountattua ntfs osion näkymään Ubuntussa.. Just just..
Hyvällä mallilla tuntuu olevan opettelu.. Ehkä olisi kuitenkin kannattanut antaa jonkin toisen toimittajan tehdä tuo blogi..? Parempi vielä jos sen olisi tehnyt vaikka MB.
-
Toi tyyppi ilmottaa blogissaan ettei ole lukenut netistä ohjeita lainkaan ennen ubuntun opettelua eikä ilmeisesti sen jälkeenkään. Saati sitten "syvällistä kirjallisuutta". Sen seurauksena hän pähkäili myöhään yöhön sitä kuinka saa mountattua ntfs osion näkymään Ubuntussa.. Just just..
No mielestäni on ihan hyvä, ettei ota ensin "hommaa haltuun" ja rupea sen jälkeen vasta kokeilemaan. Uskoisin, että suurin osa lähtee kokeilemisen ja erehdyksen kautta Linuxin maailmaan kuitenkin tutustumaan. Tai itse en ainakaan tunne ainuttakaan, ketä olisi kirjallisuutta lueskellut ennen käyttöä. Windowssin käyttökin luonnistunut, vaikka tuskin kukaan kirjaa on sen käytöstä lukenut...
Nyt saa myös hieman kuvaa missä kunnossa dokumentaatiot, IRC, foorumi, yms. avut ovat.
Asiallista tekstiä mielestäni kirjoittanut tähän asti ja ihan hyvin tuntunut hommat edistyvän. Odotan enempikin ongelmia juuri peruskäytössä. Siis web-videot, fontit, yms.
-
lueskellut tota sen verran et taitaa olla pää tavote mollata linux
Totisena yhä teidän YRMS
-
Yksikehäinen oppiminen: Yritys, erehdys, yritys, erehdys, yritys, erehdys..
Kaksikehäinen oppiminen: arviointi, yritys, erehdys, arviointi, yritys, erehdys, arviointi, yritys, erehdys..
http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/tvo/org_toimymp/oppiminen.htm
r
-
Veikkaan tuon kokeilun päättyvän enemmän tai vähemmän surkeasti. Jo pelkät lähtökohdat ovat huonot. Mistään mitään tietämätön Tietokone lehden toimittaja, jonka tietotekninen osaaminen on jotain onnettoman ja olemattoman välimaastosta ja kokemus "Wintel" -sukupolvea.
Ensimmäinen isompi ongelma kun tulee, niin kaveri tanssii tasajalkaa ja kirjoituksen sävy muuttuu alkuinnostuksesta erittäin negatiiviseksi.
Toivottavasti kaveri todistaa meikäläisen olevan täysin väärässä, mutta en odottele suuria tuolta blogilta.
-
En minäkään tiennyt Ubuntusta juuri mitään, kun sen tammikuussa koneelle asensin. Ongelmia oli, mutta Ubuntu on yhä ja pysyy koneella. Toivottavasti toimittajalla riittää kärsivällisyys. Ja ongelmia ilmetessä voi tietysti tulla täältä pyytämään apua :)
-
nyt aikoo opetella Linuxin käytön 30 päivässä?!
Tuo on mielestäni täysin mahdollista, jos asenne ja lähestymistapa on oikea.
Linuxista on nykyisin erittäin monipuolista ja syvällistä kirjallisuutta, enkä siis
pitäisi lainkaan mahdottomana oppia Linux-käyttö lukemalla pari teosta.
no, sujuva peruskäyttö on ehkä mahdollista oppia 30 päivässä siten, että ymmärtää vähän järjestelmän toimintaa ja osaa käyttää jakeluversion tarjoamia työkaluja asetusten tekoon ja paketinhallintaan. kaikki tuon ulkopuolella olevat tehtävät on (minun mielestäni) aika mahdotonta mahduttaa kuukauteen.
itselläni meni 4 päivää että osasin perus komennot ja että osasin korjata tarvittavat ongelmat esim spashin kanssa (kiitos kaverin). Ei todellakaan mahdotonta 30 päivässä jos paneutuu asiaan
-
Noo minullapa ei ollut ketään kaveria kuka olisi opettanut Linuxin käyttöä. Satuin myös valitsemaan ensi distroksi Fedoran, johon ei löydy lainkaan suomenkielistä tukea mistään. Ja mukavinta oli se kun alkoi sateleen jotain mystisiä virheilmoituksia joista ei tajunnut yhtikäs mitään eikä googlekaan osannut auttaa. Ilmeisesti tämän takia minulla kestikin niin kauan. Onneksi löysin lopulta Ubuntun jonka opettelu on ollut naurettavankin helppoa verrattuna Fedoraan! :) Siksi minä ainakin suosittelen aloittelijoille ehdottomasti Ubuntua aina!
Lisäystä: Siltikään en usko että toi tyyppi oppii 30 päivässä käyttän Ubuntua. Varsinkaan kun ohjeiden lukeminen ei tunnu kiinnostavan pätkääkään. Vielä kun pitäisi hoita työasioitakin siinä sivussa. Luultavast se MB:n jannu ramppaa vähän väliä neuvomassa ja jos ongelmia tulee niin se saa korjata esiintyvät viat.. Onko se tuo nyt välttämättä sitten sitä itseopettelua?
-
itselläni meni 4 päivää että osasin perus komennot ja että osasin korjata tarvittavat ongelmat esim spashin kanssa (kiitos kaverin). Ei todellakaan mahdotonta 30 päivässä jos paneutuu asiaan
mikä ei ole mahdotonta 30 päivässä?
oppia määräämään minkä nimisen devicenoden (ja mahdollisesti linkin) ja millä oikeuksilla järjestelmä luo mistäkin tietokoneeseen kytketystä laitteesta? konffaamaan X-serverin asetuksia käsin? määrittelemään sääntöjä fonttien renderöintiin koko ja perhekohtaisesti? luomaan scriptejä jotka suoritetaan automaattisesti kun tietty USB-laite liitetään koneeseen? tietämään mikä dbus on ja mitä sillä tehdään? muuttamaan kahden äänikortin ajurimodulien käynnistysjärjestystä? virittämään jack:n käyttöön?
minusta edelleen peruskäytön oppiminen ei ole mahdotonta 30 päivässä, mutta oikeasti syvempi ymmärrys järjestelmän toiminnasta ei välttämättä olekaan.
-
Aika kädettömältä vaikuttaa tyyppi. No, hyvää hupia kuitenkin :)
-
Satuin myös valitsemaan ensi distroksi Fedoran, johon ei löydy lainkaan suomenkielistä tukea mistään.
Red Hat ja sen perillinen Fedora Core on aina ollut jakelu, josta löytyy dokumenttia runsaasti.
Jopa suomeksi. Itsekin löysin Lähetyksen kirpparilta 2 €:lla tuhatsivuisen RH 6:n Unleast tms.:) Tosin vastaavan teoksen ostin joskus jo '90-luvun puolivälissä pian Koski&Tervo 'Linux'
jälkeen. Tuollainen vanhakin kirja on yhä ihan asiaa, vaikka jakelun työkalut ovatkin jo
useaan otteeseen muuttuneet. Komentorivitoimet toimivat kuten ennenkin.
Tässä varsin tukeva teos perehtyä syvällisemmin RHEL/Fedoraan:
http://readme.fi/product.php?&isbn=9525592065
Onneksi löysin lopulta Ubuntun jonka opettelu on ollut naurettavankin helppoa verrattuna Fedoraan! :) Siksi minä ainakin suosittelen aloittelijoille ehdottomasti Ubuntua aina!
Debian on Ubuntun perusta. Debianille löytyy aika mukavasti dokuja (mutta tuskinpa suomeksi).
Koska Debian on varsin laajasti palvelinkäytössä ja niiden ylläpito hallitsee yleensä varsin
laajalti Linuxin käytön, on juuri esim. sfnet.atk.linux aiemmin ollut hyvä Debian-keskusteluun ja
ongelmien ratkaisuun. Debiania ei ole kuitenkaan samoin "käyttäjäystävällinen" kuin esim.
Fedora/RedHat, Mandriva/Mandrake tai SuSE.
Ubuntu-yhteisön kunniaksi on sanottava tämä suomenkielinen dokumentointi, jolla pääsee
jakelun käytön alkuun. Pintaa syvemmälle ei kuitenkaan noilla Ubuntu-tutuksi sivuilla pääse.
Mutta hyvä lähtökohta. Tämä lienee syy Ubuntun suosioon.
PS. Ubuntu-tutuksi sivuja sovelletaan myös muiden jakelujen tarpeisiin. Fedora ohjeistustakin
nykyisin löytyy: http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_5:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin
http://linux.fi/index.php/Etusivu
-
Ubuntu-yhteisön kunniaksi on sanottava tämä suomenkielinen dokumentointi, jolla pääsee
jakelun käytön alkuun... ...Tämä lienee syy Ubuntun suosioon.
Eikös Ubuntu ole aika suosittu muuallakin kuin suomessa. Tietty voihan olla, että muissakin maissa on yhtä loistava yhteisö? ;)
-
Red Hat ja sen perillinen Fedora Core on aina ollut jakelu, josta löytyy dokumenttia runsaasti.
Jopa suomeksi. Itsekin löysin Lähetyksen kirpparilta 2 €:lla tuhatsivuisen RH 6:n Unleast tms.:) Tosin vastaavan teoksen ostin joskus jo '90-luvun puolivälissä pian Koski&Tervo 'Linux'
jälkeen. Tuollainen vanhakin kirja on yhä ihan asiaa, vaikka jakelun työkalut ovatkin jo
useaan otteeseen muuttuneet. Komentorivitoimet toimivat kuten ennenkin.
Niin kait noita löytyy ihan kirjastostakin. Ongelma vaan on se että pelkkää kirjaa lukemalla ei opi yhtään mitään. Ja kun opettelet käytännössä ja saat virheilmoituksen josta googlekaan ei löydä mitään infoa niin kuinkas etenet? Aika heikosti.. Ubuntun kanssa helpompaa.
A) Google tuntuu löytävän aika kivasti
B) Ubuntu osaa myös itse tarjota toimivia ohjeita virheilmoituksen sattuessa
C) Löytyy varsin asiallinen suomenkielinen foorumi josta kysyä apua, ja johon myös vastaa asiantuntevat ja mukavat ihmiset (tämä on se kaikista paras ominaisuus! :)
Tässä varsin tukeva teos perehtyä syvällisemmin RHEL/Fedoraan:
http://readme.fi/product.php?&isbn=9525592065
49€ joten ei kiitos. :) Eikä tuo koko fedorakaan vois enää vähempää kiinnostaa. :)
Debiania ei ole kuitenkaan samoin "käyttäjäystävällinen" kuin esim.
Fedora/RedHat, Mandriva/Mandrake tai SuSE.
Kokeilinpa tuossa huvikseni Mandriva 2007. Asennus meni buenosti vaan kun KDE:n asensin ja aloin sitä käyttämään niin alkoi taas tulla niitä mystisiä virheilmoituksia. Noh, käynnistin X:n uudelleen jonka jälkeen koko KDE ei enää käynnistynyt vaan antoi lisää virheilmoitusta.. Tämän jälkeen resettiä jonka jälkeen koko käyttis ei enää käynnistynyt. Ja en ollut yhtäkään ohjelmaa enkä yhtäkään asetusta kerennyt muttamaan ennen noita virheilmoituksia! Joten vika tuskin oli penkin ja näppiksen välissä. Noh, päätin antaa Mandrivalle toisen mahdollisuuden. Asensin uudestaan ja tällä kertaa gnomen kera. No nyt toimi Mandriva oikein buenosti. Vaan kun resetoin koneen ja ajattelin ottaa taas rakkaan Ubuntun käyttöön niin koko helvetin Ubuntu ei enää käynnistynyt! Mandriva oli jotenkin mennyt sotkemaan koko Ubuntun.. Tiedä sitten miten tuo on käytännössä mahdollista mutta näin vaan kävi. Enää en koske pitkällä tikullakaan kyllä tuohon käyttikseen. Eli en itse kyllä käyttäisi sanaa "käyttäjäystävällinen" tuosta jakelusta. :)
Ubuntu-yhteisön kunniaksi on sanottava tämä suomenkielinen dokumentointi, jolla pääsee
jakelun käytön alkuun. Pintaa syvemmälle ei kuitenkaan noilla Ubuntu-tutuksi sivuilla pääse.
Mutta hyvä lähtökohta. Tämä lienee syy Ubuntun suosioon.
No tuo riittää aloittelijalle vallan mainiosti..
PS. Ubuntu-tutuksi sivuja sovelletaan myös muiden jakelujen tarpeisiin. Fedora ohjeistustakin
nykyisin löytyy: http://linux.fi/index.php/Opas_Fedora_Core_5:n_asennukseen_ja_asennuksen_j%C3%A4lkeisiin_toimiin
Löysin itsekin tuon sivuston ja niin näyttäisi nykyään ohjeistusta löytyvän. Vaan ei löytynyt silloin kun FC1 tuli.
-
Vaan kun resetoin koneen ja ajattelin ottaa taas rakkaan Ubuntun käyttöön niin koko !"¤!"#"! Ubuntu ei enää käynnistynyt! Mandriva oli jotenkin mennyt sotkemaan koko Ubuntun..
Jos meinaat, että käynnistys tyrehtyy heti grubin jälkeen, niin tarkistapa grubin menu.conf tiedosto.
Itselläni Ubuntu sotkee sen sillä tavalla aina kernelin päivityksen jälkeen, ettei Fedorani lähde ilman tiedoston muokkausta käyntiin.
-
En tarkoita.. Lähti lataamaan käyttistä ja antoi samalla 100 001 eri virheilmoitusta siinä samalla kunnes jumittui täysin.. En muista enää mitä mutta helpoiten pääsi kun asenti koko käyttiksen uusiksi 15 minuutissa.
-
Terohan pärjää hyvin! Vaikkei "linux olekaan windows" on joistain taidoista näköjään hyötyäkin. Ainakin osaa arvostaa sitä mikä linuxissa on windowsia parempaa, kun selaista näkee. Harva varmaan on viidentenä päivänä asentanut .deb-paketteja tai edes saanut win-osioita luettavakseen (siis jos lähtee nollasta, vaikka apuja tulisikin).
Aloittelijan tietämättömyys tietysti paistaa läpi, muttei kai kukaan muuta odottanutkaan.
-
Debian on Ubuntun perusta. Debianille löytyy aika mukavasti dokuja (mutta tuskinpa suomeksi).
Koska Debian on varsin laajasti palvelinkäytössä ja niiden ylläpito hallitsee yleensä varsin
laajalti Linuxin käytön, on juuri esim. sfnet.atk.linux aiemmin ollut hyvä Debian-keskusteluun ja
ongelmien ratkaisuun. Debiania ei ole kuitenkaan samoin "käyttäjäystävällinen" kuin esim.
Fedora/RedHat, Mandriva/Mandrake tai SuSE.
no ehkei debian ole käyttäjäystävällinen, mutta ei pidä rinnastaa sitä liikaa ubuntun käyttäjäystävällisyyteen. minusta ainakin tämä on riittävän käyttäjäystävällinen aloittelijoille. debiania en ole koskaan käyttänyt enkä siitä tiedä miten paljon se eroaa ubuntusta.
Mandriva/Mandrake noista en puhuisi kovinkaan käyttäjä ystävällisinä oman kokemuksen pohjalta tai asennus oli helppo, mutta käyttöjärjestelmä ei ollut mitenkään vakaa asennuksen jälkeen.
-
Joo lähinnä oletus, että Ubuntu tukisi kaikkea mitä Windowskin (kuten mp3 yms) on mielestäni väärä ja tässä suhteessa Linuxilta vaaditaan Windowsia enemmän.
No hyvinhän tuo tuosta on lähtenyt toimimaan täytyy muistaa, että käyttäjän ilmeisesti täytyy tehdä töissä muutakin kuin vaan säätää konettaan. Se, että itse asentaisin koneeni käyttökuntoon murto-osassa tuosta ajasta on vain opettelukysymys (mutta voisi niitä ohjeitakin lukea perustellisemmin...)
Itsekin ryhdyin silloin alkajaisiksi sorkkimaan xorg.conf:fia ja se oli suorastaan hauska ja avartava kokemus. Itsekin kokeilin Mandrivaa Livecd:ltä (ei vakuuttanut Kubuntuun nähden) eilen ja olihan siinä noita graafisia säätötyökaluja huomattavasti enemmän ja alkuun pääseminen ehkä helpompaa, mutta se jokin tuntui puuttuvan. No paremman eteen täytyy vielä nähdä oma opettelun vaivansa.
-
Itselläni Ubuntu sotkee sen sillä tavalla aina kernelin päivityksen jälkeen, ettei Fedorani lähde ilman tiedoston muokkausta käyntiin.
Simppeliä. Vielä simppelimpää, jos käytät Fedoran grub:ia käynnistyslataajana, johon lisäät Ubuntun
käynnistyksen päivittäessäsi Ubuntun kernelin. Ubuntun grub asentuu Ubuntu-osion/levyn alkuun. Esim.
/dev/hdb tai /dev/hdb1
Kokemukseni mukaan kannattaa käyttää vain yhtä jakelua, jonka käynnistyksenlataaja asentaa
mbr:ään tarvittavat tiedot.
Liloa käytettäessä pitää lisätä tarvittavat kernelit ja initrd:t ynnä muut tarpeelliset ko.
jakelun /boot hakemistoon. Tässä piilee grub:in etu Liloa verrattaessa. Lilo:ssa taas
on kuitenkin omat etunsa. Tämä tuppaa uhontumaan, kun nykyisin useimmat jakelut
tarjoavat oletuksena grub:ia.
-
Simppeliä. Vielä simppelimpää, jos käytät Fedoran grub:ia käynnistyslataajana, johon lisäät Ubuntun
käynnistyksen päivittäessäsi Ubuntun kernelin.
Ubuntun käytössä. Lisään sinne Fedoran käynnistystiedot, niin muuntaa root=/dev/hdaX tiedon esimerkiksi root=2df6e275-bfa0-4ed2-b4da-eedea1327d01 ja heittää initrd rivin pois, mikä taas ei Fedoraa miellytä.
En jaksanut katsella kuntoon, koska virallisten versioiden ilmestyessä pistän koneen kuitenkin uusiksi.
Eli aivan pian (jipii!).
-
no ehkei debian ole käyttäjäystävällinen, mutta ei pidä rinnastaa sitä liikaa ubuntun käyttäjäystävällisyyteen. minusta ainakin tämä on riittävän käyttäjäystävällinen aloittelijoille. debiania en ole koskaan käyttänyt enkä siitä tiedä miten paljon se eroaa ubuntusta.
Mandriva/Mandrake noista en puhuisi kovinkaan käyttäjä ystävällisinä oman kokemuksen pohjalta tai asennus oli helppo, mutta käyttöjärjestelmä ei ollut mitenkään vakaa asennuksen jälkeen.
Itse olen käyttänyt jotain 5 vuotta Debiania. Debian on ehkä paras distro jos haluat pitää palvelinta ja opetella linuxia vaikeimman kautta. :-)
Rakentelin aikoinaan koko systeemin konsolistä käsin ylöspäin ja on vieläkin päivitettynä aktiivikäytössä palvelimena. Jossa kyllä on myös kehitystyökaluja, multimedian sovelluksia ja niin edelleen. :P
Debianissa on tosi hyviä puolia kuten sen paketinhallinta turvapäivitykseen ja erilaiset 'haarat'. Voi esimerkiksi valita vakauden tai uusimpien kilkkeiden välillä mitä Debiani käyttää. Jos etsii vakautta ja fiilistä että kaikki on omissa näpeistä kiinni, niin Debian on aika hyvä valinta. Sekä tietenkin että se on avointa lähdekoodia.
Huonona puolina on sitten että joittenkin asioiden saaminen Debianiin voi kestää todella kauan. Paketinhallinta lukuunomatta, saa kyllä tehdä enemmän käsin kuin Ubuntussa, SuSE:ssa tai monessa muussa koska valmiita graafisia ratkaisuja ei työnnetä joka asiassa heti käteen. Pitää itse hakea, säätää ja rakentaa aika paljon pala palalta. Debian käyttäminen ja monien asioiden kuntoon saaminen vaatii enemmän työtä.
Sanottakoon että Ubuntu on mielestäni aika loistava kun sen asensin muutama päivä sitten.
Debian paketinhallinta systeemi yhdistettynä aika valmiiseen, yksinkertaiseen ja hyvin toimivaan ratkaisuun on kyllä loistava idea!
Olen myös pitänyt Ubuntun graafisesta ilmeestä asennuksesta lähtien ja tämänkin saitin ilmeestä.
-
Itse olen käyttänyt jotain 5 vuotta Debiania. Debian on ehkä paras distro jos haluat pitää palvelinta ja opetella linuxia vaikeimman kautta. :-)
Rakentelin aikoinaan koko systeemin konsolistä käsin ylöspäin ja on vieläkin päivitettynä aktiivikäytössä palvelimena. Jossa kyllä on myös kehitystyökaluja, multimedian sovelluksia ja niin edelleen. :P
tuon olen kuullut kyllä että debian on yksi vakaimmista palvelin distroista, mutta olen myös kuullut että sen kehitys olisi muuttunut hitaammaksi(tarkoitan uudistumista), mutta kuten sanoin en itse ole käyttänyt kyseistä järjestelmää, kuin valmiiksi asennettuna palvelimessa. mutta debianin pakettihallinta mikä löytyy ubuntustakin on kyllä ehdottimasti paras ratkaisu mitä olen ikinä käyttänyt ja syy miksi en ole vielä edes viitsinyt alkaa säätämään muiden jakeluiden kanssa, vaikka susea täytyy joskus kokeilla pitkästä aikaa, mutta tämä tästä. tässä keskustelussa taittiin alunperin keskustella jostain muusta. :)
-
Itse olen käyttänyt jotain 5 vuotta Debiania. Debian on ehkä paras distro jos haluat pitää palvelinta ja opetella linuxia vaikeimman kautta. :-)
debian on hyvin kaukana distrosta jossa opetellaan "vaikeimman kautta". hyvä distro se silti on, etenkin palvelimella. tosin yhtenäisyyden vuoksi olen siirtänyt myös oman palvelimeni ubuntulle.
tuon olen kuullut kyllä että debian on yksi vakaimmista palvelin distroista, mutta olen myös kuullut että sen kehitys olisi muuttunut hitaammaksi(tarkoitan uudistumista), mutta kuten sanoin en itse ole käyttänyt kyseistä järjestelmää, kuin valmiiksi asennettuna palvelimessa.
itse asiassa debianin kehitys on ilmeisesti nopeutumassa juurikin ubuntun painostuksen myötä. edellisen vakaan debianin valmistuminen kesti noin 5 vuotta ja siinä oli julkaisuhetkelläänkin järkyttävän vanhaa/vakaata softaa. siis vakaan debianin gnome on versiossa 2.8.3, kun muu maailma kulkee versiossa 2.16.1.
no jouluksi pitäisi tulla uusi debian reilusti alle kahden vuoden odottelulla ja gnomekin on päivittynyt 2.14.x:ään, joten parannusta on luvassa myös työpöydälle. arvioisin kuitenkin, että valtaosa debianin työpöytäkäyttäjistä käyttää debianin epävakaata kehitysversiota ja hyväksyvät sen tosiasian, että jotain saattaa välillä hajota.
mutta debianin pakettihallinta mikä löytyy ubuntustakin on kyllä ehdottimasti paras ratkaisu mitä olen ikinä käyttänyt ja syy miksi en ole vielä edes viitsinyt alkaa säätämään muiden jakeluiden kanssa, vaikka susea täytyy joskus kokeilla pitkästä aikaa, mutta tämä tästä. tässä keskustelussa taittiin alunperin keskustella jostain muusta. :)
minulla on vähän sama homma. rpm-pohjaiset eivät vaan ole koskaan onnistuneet vakuuttamaan. toiset tykkäävät, mutta minä en.
-
debian on hyvin kaukana distrosta jossa opetellaan "vaikeimman kautta". hyvä distro se silti on, etenkin palvelimella. tosin yhtenäisyyden vuoksi olen siirtänyt myös oman palvelimeni ubuntulle
minulla on vähän sama homma. rpm-pohjaiset eivät vaan ole koskaan onnistuneet vakuuttamaan. toiset tykkäävät, mutta minä en.
Siitä kieltämättä aikaa Debianin asensin, siihen aikaan en ainakaan olisi sanonut että potato olisi ollut maailman ymmärrettävin distro nyypiölle.
Niistä ajoista tosin on liikuttu paljon eteenpäin.
Ihan hauskahan tuo Teron blogi on, mutta hieman ärsyttää joittenkin asenne kommentteja lukiessa.
Kun joku laittaa itsensä alttiiksi ja yrittää jotain tuoden Linuxia essin, miksi pitää heti ruveta mollaamaan ja etsimään vikoja tavasta millä yrittää tai yrityksen missä työskentelee?
Tuo on asenne mistä en oikein tykkää, koska en sitä ihan ymmärrä. Enemmänkin pitäisi kannustaa Teroa ja näyttää että ongelmat ovat järkeväsi ratkaistavissa.
-
Ihan hauskahan tuo Teron blogi on, mutta hieman ärsyttää joittenkin asenne kommentteja lukiessa.
Ikävää, mutta täysin odotettua ja "normaalia" Linux "gurujen" kommentointia. Jos et vielä ole käynyt, niin käyppä joskus seuraamassa #linux.fi höpinöitä tai kysypä vaikka johonkin ongelmaan ratkaisua. Usein tuntuu, että moni käyttää Linuxia vain tietynlaisen naurettavan "l33t-statuksen" takia ja sen, koska se ei ole Windows.
Eikös Linus joskus sanonut jotain että "Linuxia ei pidä käyttää sen takia koska se on Linux, vaan koska se on niin hyvä"...
-
Siitä kieltämättä aikaa Debianin asensin, siihen aikaan en ainakaan olisi sanonut että potato olisi ollut maailman ymmärrettävin distro nyypiölle.
Niistä ajoista tosin on liikuttu paljon eteenpäin.
no joo, ei se kieltämättä helpoinkaan ole, mutta jos vaikka johonkin slackwareen vertaa, niin kyllä siinä on systeemit paljon helpommin hallittavissa (en tosin ole slackia vuosiin testaillut), puhumattakaan lähdekoodipohjaisista distroista joiden perusasennus työpöydälle asti vie päiviä.
tosin aikoinani kuvittelin 'helpon' debanin saapuneen progenyn muodossa, mutta vasta ubuntu oli sitä mitä progenyn olisi pitänyt silloin aikoinaan olla.
Ihan hauskahan tuo Teron blogi on, mutta hieman ärsyttää joittenkin asenne kommentteja lukiessa.
Kun joku laittaa itsensä alttiiksi ja yrittää jotain tuoden Linuxia essin, miksi pitää heti ruveta mollaamaan ja etsimään vikoja tavasta millä yrittää tai yrityksen missä työskentelee?
blogi on kieltämättä paikoin viihdyttävä, mutta minäkään en noista kaikista kommenteista oikein välitä. kieltämättä on aika hämmästyttävää, että firma rakentaan infransa jonkun activex:n varaan, mutta voi kai sen tuoda paremminkin esille.
-
Ikävää, mutta täysin odotettua ja "normaalia" Linux "gurujen" kommentointia. Jos et vielä ole käynyt, niin käyppä joskus seuraamassa #linux.fi höpinöitä tai kysypä vaikka johonkin ongelmaan ratkaisua. Usein tuntuu, että moni käyttää Linuxia vain tietynlaisen naurettavan "l33t-statuksen" takia ja sen, koska se ei ole Windows.
Eikös Linus joskus sanonut jotain että "Linuxia ei pidä käyttää sen takia koska se on Linux, vaan koska se on niin hyvä"...
En ole pitkään aikaan seurannut keskustelupalstoja tai muitakaan linuxin osalta. Liikaa kiirettä oikeassa elämässä.
Mutta totta, kyllä tiedän mitä tarkoitat.
Joskus kyllä tuntuu että aloittelevan linuxin käyttäjän pahin vihollinen ei ole Bill Gates vaan joku toinen linux käytttäjä. ???
Jos menee kysymään neuvoja, joku besserwisser rupeaa näyttämään osaamisensa huonolla asenteella.
-
blogi on kieltämättä paikoin viihdyttävä, mutta minäkään en noista kaikista kommenteista oikein välitä. kieltämättä on aika hämmästyttävää, että firma rakentaan infransa jonkun activex:n varaan, mutta voi kai sen tuoda paremminkin esille.
No, tuntien työelämää ja ihmisiä, ei tuollaiset ratkaisut minusta ole hirveän erikoisia.
Aika monessa organisaatiossa ollaan naimisissa aikaisemmin tehtyjen päätösten kanssa jotka rajoittavat ja sitovat tapoja milla asioita voi tehdä.
Esimerkiksi jos organisaatio on laittanut hirveästi rahaa joka tietotekniseen toimintaan, ei sitä kaikkea heitetä roskiin vain sen takia että tykätä jostain asiasta mikä yhdistäisi sen kaiken johonkin muuhun mikä on myös tärkeää.
Monien organsaatioiden IT-puoli on rakennettu pala palalta eri aikoina ja siihen on ympätty uusia juttuja jälkikäteen päivityksineen- Siitä yhtälöstä syntyy joskus aika mielenkiintoisia käytännön ratkaisuja.
Mitä tutuilta olen kuullut, ne ovat joskus aika absurdinkin kuuloisia.
-
No, tuntien työelämää ja ihmisiä, ei tuollaiset ratkaisut minusta ole hirveän erikoisia.
näinhän se on ja se tekee hommasta vielä monta kertaluokkaa hämmästyttävämpää.
Aika monessa organisaatiossa ollaan naimisissa aikaisemmin tehtyjen päätösten kanssa jotka rajoittavat ja sitovat tapoja milla asioita voi tehdä.
Esimerkiksi jos organisaatio on laittanut hirveästi rahaa joka tietotekniseen toimintaan, ei sitä kaikkea heitetä roskiin vain sen takia että tykätä jostain asiasta mikä yhdistäisi sen kaiken johonkin muuhun mikä on myös tärkeää.
juu ja huonosta tuotteesta pidetään kiinni kynsin hampain. varsin ne jotka ovat olleet siinä projektissa mukana, tuppaavat tekemään näin, koska eivät voi myöntää erehtyneensä. tietty voi olla että jos alihankkijolle annettu deadline ei olisi huomenna ja budjetti naurettava, niin saatetaisiin saada kerralla kunnollinenkin ratkaisu.
no, onhan tuosta sentään jotain hyvää tullut, nimittäin viihdettä:
http://thedailywtf.com/
-
näinhän se on ja se tekee hommasta vielä monta kertaluokkaa hämmästyttävämpää.
Ja viihdyttavaa, jos osaa nahda huumoria siina, etta elaa Dilbert-maailmassa :) Nuo tietotekniset ratkaisut ovat luultavasti usein managementin paattamia ja IT-puolen hemmoilla ei ole pahemmin sananvaltaa.
-
näinhän se on ja se tekee hommasta vielä monta kertaluokkaa hämmästyttävämpää.
Ja viihdyttavaa, jos osaa nahda huumoria siina, etta elaa Dilbert-maailmassa :) Nuo tietotekniset ratkaisut ovat luultavasti usein managementin paattamia ja IT-puolen hemmoilla ei ole pahemmin sananvaltaa.
On minulla kyllä kokemusta siitäkin kun liian kunnianhimoinen ja hätäinen IT-päällikkö saa aikaa aloitteljamaisen sotkun eräässä tunnetusta suomalaisesaa firmassa.
Laskee kaiken väärin ja melkein kaikki muut näkevät missä vika on paitsi kyseinen henkilö.
-
Siinä blogissa - erityisesti kommenteissa - pisti silmään tämä lause :
Linux on todellakin varteenotettava ja mielenkiintoinen tuote, koska sille alkaa jatkossa saamaan myös ohjelmistoja. Kuitenkaan sitä ei laajassa mittakaavassa voida ottaa kustannustehokkaaseen yrityskäyttöön ilman kunnollisia keskitettyjä hallinnointityökaluja.
Tässä siis olisi mm. Ubuntun [ja muidenkin distrojen] kehittäjille yksi tärkeä haaste - saada aikaan yhtenäinen hallintaohjelmisto, joka pelittää distrosta riippumatta ... ts. samassa verkossa voisi olla niin Windows, kuin eri Linux-distroilla puksuleeraavia koneita.
Sellainen graafinen ja helppokäyttöinen hallintatyökalu voisi vauhdittaa merkittävästi niin Ubuntun kuin muidenkin Linux-distrojen leviämistä.
Omalla työpaikallani "virallinen" käyttis on Windows XP - ja juuri tuon helpon hallittavuuden takia, ei niinkään "hyvyyden" :-\ Käytössä on Windowsin lisäksi Linux-koneita Mac OS X, Solaris ja UNIX-koneita ... kaikki sulassa sovussa samassa intrassa, mutta mikrotukea löytyy vain Windowsille - muut ovat omillaan, kuten minä, koska koneessa on vain Ubuntu 6.06... No, Matlabin Linux-versiosta oli sentään asennusromput ja se pelaa hyvin. Joskus huvittaa, kun samoilta koneilta, yleensä perjantaisin, pommitetaan työkonettani - ilmeisesti joillain Win-päivityksillä ja virusohjelmien päivityksillä ... Firestarterin lokissa näkyy, että aina samat ATK-keskuksen koneet.
-
Sellainen graafinen ja helppokäyttöinen hallintatyökalu voisi vauhdittaa merkittävästi niin Ubuntun kuin muidenkin Linux-distrojen leviämistä.
Yast on nykyään geepeeällää, Webmin asentuu mihin distroon tahansa.
Jos Webmin ei riitä, niin mikä oikein riittää atk-ammattilaisille?
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
-
Yast on nykyään geepeeällää, Webmin asentuu mihin distroon tahansa.
Jos Webmin ei riitä, niin mikä riittää oikein atk-ammattilaisille?
Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.
Hmmm... tuohon voinee antaa sen klassikkovastauksen : Hyvä kysymys :)
Yksi syy on varmaan sekin, että nykyiset nuoren polven ATK-ammattilaiset ovat jo peruskoulussa jääneet eräänlaiseen "Windows-loukkuun". Vain muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, kouluissa ja sen jälkeisissä oppilaitoksissa käytetään Windowsia ja sen sovelluksia - tässä taas Microsoft sijoittaa omaan tulevaisuuteensa antamalla lisenssejä halvalla niin opiskelijoille kuin opettajillekin ja lopputuloksena muut käyttöjärjestelmät kuten UNIX, Linux ja Mac OS jäävät sivuun - kuitenkin, kun nettisivuja tutkailee, on käyttöjärjestelmänä nykyään aika usein Linux - kepeämpi kuin UNIX. Toki löytyy Windwsillakin pelittäviä, mutta ... Ääh, omalla työpaikallani siirryttiin taannoin vakaasta UNIX-postipalvelimesta Windowsiin ja sillä seurauksella, että "huoltokatkoja" [suom. palvelin on tillintallin] on luvattoman usein.
Jokainen tälläkin foorumilla hengaileva Ubuntun käyttäjä varmaan allekirjoittaa sen, että Linuxin kanssa kun alkaa temuamaan, pitää olla avoin mieli ja oppimishalua ... jos nämä puuttuvat, ei tule kuin "Linux on paska"-tyylisiä kommentteja ... itse aloin liukumaan Linuxin pariin luettuani ensin asiaa käsittelevän kirjan - se oli Red Hat:lle tehty ja se olikin ensimmäinen kontaktini, kunnes sain vihiä Ubuntusta - muuan ystävä sanoi vain, että "äitinikin osaisi sen asentaa" ... ja tässä nyt ollaan.
Samoin, ystävällisin terveisin, Aakku [oikeasti etunimi on Antti ja siitä taas syytettäköön vanhempiani...].
-
Yksi syy on varmaan sekin, että nykyiset nuoren polven ATK-ammattilaiset ovat jo peruskoulussa jääneet eräänlaiseen "Windows-loukkuun". Vain muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, kouluissa ja sen jälkeisissä oppilaitoksissa käytetään Windowsia ja sen sovelluksia - tässä taas Microsoft sijoittaa omaan tulevaisuuteensa antamalla lisenssejä halvalla niin opiskelijoille kuin opettajillekin ja lopputuloksena muut käyttöjärjestelmät kuten UNIX, Linux ja Mac OS jäävät sivuun - kuitenkin, kun nettisivuja tutkailee, on käyttöjärjestelmänä nykyään aika usein Linux - kepeämpi kuin UNIX. Toki löytyy Windwsillakin pelittäviä, mutta ... Ääh, omalla työpaikallani siirryttiin taannoin vakaasta UNIX-postipalvelimesta Windowsiin ja sillä seurauksella, että "huoltokatkoja" [suom. palvelin on tillintallin] on luvattoman usein.
En ole itse ihan vakuuttunut siitä että Windowsit olisivat oikeasti helpompia ylläpitää. Kyllä itse väittäisin että linuxin voisi helpommin jättää tumpeloiden käsiin pitkäksikin aikaa ja että monien asioiden etä hallinta voi olla itse asiassa helpompaakin.
Mutta eiköhän perusongelma ole käyttäjät ja linux koulutuksen puute?
Käyttäjille Windows on tuttu, Windowsissa Microsoftin on sertifikoinnit ja paljon ihmisiä jotka on koulutettu WIndowsiin.
Yksinkertaisesti on helpompi löytää osaajia ja loppukäyttäjiä.
Linuxia harrastetaan pitkälti yliopistoissa , eikä sieltä valu tarpeeksi väkeä huolehtimaan Kari Keskiverto Käyttäjän ongelmista.
Kuten vaikka printterin asennuksesta, mikä voi olla välillä pikkuisen kinkkistä.
Enkä ole koskaan muuten kuullut Linux mikrotuesta tai nähnyt vastaavaa työpaikka ilmoitustakaan.
-
Enkä ole koskaan muuten kuullut Linux mikrotuesta tai nähnyt vastaavaa työpaikka ilmoitustakaan.
Höps.
http://linux.sange.fi/yritykset
r
-
http://www.linux-tuki.fi/
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=50&news_id=200517624
-
http://www.linux-tuki.fi/
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=50&news_id=200517624
Heh, aina kannattaa ravistella puuta, koskaan ei tiedä mitä sieltä putoaa. :D
Kiitos, noista muutamista en tiennytkään.
Kuten muuten tuolla linux-tuki.fi sivuilla sanotaan edes korkeakouluissa ei ole varsinaisesti riittävää linux koulutusta.
Olen yhdessä sellaisessa ja koko koulussa taitaa olla vain kaksi lyhyttä kurssia linuxista.
Kyllähän varmaan osaajia on, mutta iso osa taitaa olla itseoppineita.
Yritystoimintaa varten tarvittaisiin tarpeeksi hyviä ja tunnettuja standardeja sekä luotettavia sekä tunnettuja oppilaitoksia jotka niitä myöntävät.
Muuten on vaikea löytää uskottavia osaajia.
Itse olen monta kertaa joutunut sen dilemmaa eteen että linux osaamista on mutta ei ole kolmatta osapuolta joka sen varmentaisi.
-
rpm-pohjaiset eivät vaan ole koskaan onnistuneet vakuuttamaan. toiset tykkäävät, mutta minä en.
Ei ole mitään suurempaa merkitystä, käyttääkö jakelu rpm:ää, dep:iä tai vaikkapa tgz;tä.
Nykyisin kaikissa jakeluissa on apt-gettiä/synaptic/adept/aptitude:a vastaavat ylimmän
tason paketinhallintatyökalut, jotka automaattisesti asentavat myös riippuvuudet, jos ne
ovat repoilla ylipäätään tarjolla.
Ei deb-paketitkaan rpm-pakettien tavoin asennu ilman väkivaltaa, jos riippuvuudet
eivät ole hoidettu.
-
Ei ole mitään suurempaa merkitystä, käyttääkö jakelu rpm:ää, dep:iä tai vaikkapa tgz;tä.
Nykyisin kaikissa jakeluissa on apt-gettiä/synaptic/adept/aptitude:a vastaavat ylimmän
tason paketinhallintatyökalut, jotka automaattisesti asentavat myös riippuvuudet, jos ne
ovat repoilla ylipäätään tarjolla.
juu, onhan noita yumia, yastia ja vaikka mitä, jopa apt4rpm löytyy, siitä huolimatta yksimään rpm paketinhallintaa käyttävä distro ei ole vakuuttanut niin paljoa, että olisin sen kanssa vuotta kauempaa viihtynyt.
jostain syystä, ei mitään käsitystä mistä se johtuu, minusta tuntuu, että rpm-pohjaisille distroille on aina ollut huonommin softaa distron omissa repoissa. voin toki olla väärässäkin, mutta minusta on aina tuntunut, että niinden kanssa joutuu turvautumaan ihan perussoftankin kanssa kolmannen osapuolen repoihin jotka pahimmassa tapauksessa eivät edes ole yhteensopivia keskenään.
voi toki olla, että minulla on vaan ollut huonoa tuuriakin noiden kanssa. jokaisen kannattaa kokeilla itse jos vähääkään kiinnostaa. sittenpähän tietää varmuudella mikä itselleen sopii.
Ei deb-paketitkaan rpm-pakettien tavoin asennu ilman väkivaltaa, jos riippuvuudet
eivät ole hoidettu.
ei tietenkään.
-
juu, onhan noita yumia, yastia ja vaikka mitä, jopa apt4rpm löytyy, siitä huolimatta yksimään rpm paketinhallintaa käyttävä distro ei ole vakuuttanut niin paljoa, että olisin sen kanssa vuotta kauempaa viihtynyt.
jostain syystä, ei mitään käsitystä mistä se johtuu, minusta tuntuu, että rpm-pohjaisille distroille on aina ollut huonommin softaa distron omissa repoissa. voin toki olla väärässäkin, mutta minusta on aina tuntunut, että niinden kanssa joutuu turvautumaan ihan perussoftankin kanssa kolmannen osapuolen repoihin jotka pahimmassa tapauksessa eivät edes ole yhteensopivia keskenään.
voi toki olla, että minulla on vaan ollut huonoa tuuriakin noiden kanssa. jokaisen kannattaa kokeilla itse jos vähääkään kiinnostaa. sittenpähän tietää varmuudella mikä itselleen sopii.
Luulen että tässä asiassa on monta puolta.
Apt-get, apt-cache, apt-file ja Debianin/Ubuntun konsolipuolen käskyt niiden kanssa ovat aika käteviä ja nopeita osaavissa käsissä.
Saat aika nopeasti haarukoitua haluttujen pakettien nimet, sisällön ja muut tiedot tai onko niitä yleensäkään olemassa.
Sekä tietenkin asentaa ne.
Verrattuna vaikka SuSen graafiseen Yastiin, joka tuntui miettivän joka käynnistyksen, haun, asentamisen ja viimeistelyn kohdalla.
En sitten tiedä oliko minullakin huonoa tuuria, mutta verratuna vaikka apt-gettiin tai Synapticiin, Yastin käyttö oli melkein tuskallisen kankeaa.
Minulle on myös väitetty, en tiedä itse, että rpm pakettien tekeminen on vaikeampaa kuin Debian pakettien tekeminen.
Mutta sama se loppujen lopuksi mitä käyttää minusta, kunhan se mitä käyttää toimii ja on siihen itse tyytyväinen.
Se on tärkeintä, eikä se mitä mieltä minä esimerkiksi asiasta olen. :)
-
Verrattuna vaikka SuSen graafiseen Yastiin, joka tuntui miettivän joka käynnistyksen, haun, asentamisen ja viimeistelyn kohdalla.
En sitten tiedä oliko minullakin huonoa tuuria, mutta verratuna vaikka apt-gettiin tai Synapticiin, Yastin käyttö oli melkein tuskallisen kankeaa.
Itsekin huomasin samanlaista hitautta. Ja kuten janne sanoi, kolmannen osapuolen repoa oli lähes pakko ottaa käyttöön. Minullakin oli niitä käytössä muutama.
-
juu ja huonosta tuotteesta pidetään kiinni kynsin hampain. varsin ne jotka ovat olleet siinä projektissa mukana, tuppaavat tekemään näin, koska eivät voi myöntää erehtyneensä.
Yhdessä firmassa kehiteltiin miljoonaluokan systeemiä. Kehittelyssä mukana ollut ei-atk-ammattilainen epäili koko homman järkevyyttä, mutta hänen mielipiteitään ei otettu huomioon. Sittemmin noin vuoden päästä koko projekti haudattiin. Ja rahaa oli kulunut ruhtinaallisesti. ;D
Otetaanpa sitten toistakin puolta. Eräässä suuressa suomalaisessa atk-firmassa pikkupomo kertoi, että hänelle tulee päivittäin nuoria innokkaita miehiä esittelemään kuinka heidän ideoimalla järjestelmällä asiat voitaisiin tehdä paljon tehokkaammin ja järkevämmin. Tämä pikkupomo myönsi, että niin se onkin! Mutta jos isossa talossa joka päivä muutetaan koko tuotantolinjaa perusteista lähtien, se vie valtavasti rahallisia resursseja ja sen lisäksi vaivaa. Ei kannata tai on jopa mahdotonta.
Lopuksi vielä maininta ns. ketteristä menetelmistä. Niillä pyritään (kehitys)prosessi ohjaamaan siten, että selvitään kokonaisuudessaan mahdollisimman pienin kehityksen sivupoluin ja riskein. Näinollen siis kustannustehokkaasti.
-
juu ja huonosta tuotteesta pidetään kiinni kynsin hampain. varsin ne jotka ovat olleet siinä projektissa mukana, tuppaavat tekemään näin, koska eivät voi myöntää erehtyneensä.
Yhdessä firmassa kehiteltiin miljoonaluokan systeemiä. Kehittelyssä mukana ollut ei-atk-ammattilainen epäili koko homman järkevyyttä, mutta hänen mielipiteitään ei otettu huomioon. Sittemmin noin vuoden päästä koko projekti haudattiin. Ja rahaa oli kulunut ruhtinaallisesti. ;D
Tuo on vielä aika positiivinen tapaus. Eräässä isossa julkishallin virastossa on ollut it-projektit kohta 10 vuotta valmistumassa.
Aina parin vuoden välein projektin on pitänyt valmistua ja rahaa on palanut kasoittain Aikoinaan koko homman oli jo valmiiksi jo tehty ennen ruljanssin aloittamista, mutta se ei kelvannut virastolle kun myyjänä ei ollut iso it-yritys vaan oma työntekijä. ::)
Fakta on minusta se että ei ole olemassa mitään it-projekteja. On vaan projekteja joissa osapuolet tietävät mitä tekevät tai sitten eivät.
Monien it-projektien iso ongelma on se että sekä myyjä että ostaja eivät tiedä tarpeeksi hyvin mitä tekevät.
Ostaja ei tunne organisaatiotaan ja tarpeitaan tarpeeksi hyvin että osaa määritellä kerralla tarkasti mitä pitäisi saada aikaiseksi.
Myyjät myyvät myös välillä turhan kallista, monimutkaista eikä aina ihan tarkoitusenmukaisiakaan ratkaisuja asiakkaille.
Näkisittepä joskus kuinka isoja ja kalliita järjestelmiä myydään tekemään asioita jotka voisi tehdä ihan kuka tahansa perusohjelmointitaitoinen mutta joihinka asiakas ei kumminkaan ole tyytyväinen. ::)
-
http://www.sosiaalisestirajoittuneet.fi/index.php?date=20061016&from=rss