Aiheet

141

Ubuntu tietokoneissa / Komentojen suoritus koneen herätessä: täydennetty ratkaisu

« : 30.11.18 - klo:12.04 »

Huomaan että onlen jättänyt kertomatta ratkaisun ongelmaan jota aikoinaan kyselin täällä.

Järjestelmän käynnistyessä käynnistettävälle palvelulle voi kirjoittaa systemd-yksikkö­määrityksen hakemistoon ~/.local/share/systemd/user/ tai ~/.config/systemd/user/. Kirjautuessa suoritettavalle komennolle voi tehdä käynnistimen hakemistoon ~/.config/autostart/ (esi­merkiksi ohjelmalla "Käynnistettävät ohjelmat" eli "Startup Applications"). Valmius- tai lepo­tilasta herätessä suoritettaville komennoille ei ole samalla tavalla valmista ratkaisua, eli ei ole standardin mukaista kotihakemiston ali­hakemistoa, johon komento­tiedostoja voi sijoittaa sitä varten.

Ensin kyselin miten saan haluamani komennot suoritetuksi koneen palatessa valmiustilasta. Siihen löytyikin ratkaisu, mutta kun yritin ulkoisen näytön pois­kytkentää, en saanutkaan tarvittavaa xrandr-komentoa toimimaan systemd:n kautta. Koska tarvitsin joka tapauksessa käynnistin­palkkiin kiinnitetytn kuvakkeen, jonka avulla voin ottaa ulkoisen näytön käyttöön tai pois käytöstä, en pitänyt asiaa silloin tärkeänä.

Myöhemmin minulle valkeni, että X-ohjelmien suoritus käyttäjän istunnossa vaatii DISPLAY-asetuksen lisäksi XAUTHORITY-asetuksen. Käyttäjä­kohtainen asetus ei ole mielekäs hakemistoon /lib/systemd/systemd-sleep viedyssä komento­tiedostossa, joten tarvitsen ratkaisuksi oman systemd-yksikön, jossa määritys tehdään käyttäjä­kohtaisesti. Jekku on siinä, että tämä palvelu pitää suorittaa järjestelmä­prosessissa, koska käyttäjä­prosessi ei ei voi viitata järjestelmä­puolen targetteihin, kuten Tomin aikanaan huomautti. Ja tämä ongelmahan oli jo ratkaistu ekassa ketjussa.


Tässä siis koko ratkaisu, eli noiden kahden ketjun ratkaisut yhteen pantuna.


Järjestelmä­prosessissa käyttäjä­kohtaisesti suoritettavaan tiedostoon /etc/systemd/system/act_on_resume@.service tarvitaan joukko käyttäjän kontekstin asetuksia:

Koodia: [Valitse]

[Unit]
After=suspend.target
After=hibernate.target
After=hybrid-sleep.target

[Service]
User=%I
Group=%I
WorkingDirectory=/home/%I
Environment=PATH=/usr/local/bin:/usr/bin:/bin
Environment=DISPLAY=:0
Environment=XAUTHORITY=/home/%I/.Xauthority
ExecStart=/usr/local/bin/act_on_resume

[Install]
WantedBy=sleep.target
Tässä "%I" viittaa mallin (template) ilmentymän (instance) nimeen, joka asetetaan palvelua luotaessa:

Koodia: [Valitse]

sudo systemctl enable act_on_resume@$USER.service
(Nuo hibernate ja hybrid-sleep -kohteet ovat mukana vain täydellisyyden vuoksi; oikeasti en niitä käytä.)


Tiedostoon /usr/local/bin/act_on_resume voikin sitten kirjoittaa joko komentoja suoraan tai käyttäjä­kohtaisen komento­tiedoston suorituksen – tai molemmat:

Koodia: [Valitse]

#!/bin/sh -e
xrandr --output HDMI-0 --off
[ -e bin/act_on_resume ] && sh bin/act_on_resume

Toistaiseksi en ole keksinyt mitään muuta käyttöä tälle kuin tuo ulkoisen näytön pois­kytkentä, mutta onpahan ratkaisu valmiina jos jotain muuta tarvitaan. Niinpä en ole virittänyt tätä niin pitkälle että olisi joku hakemisto, johon voi pudottaa erillisiä määritysksiä tai komento­tiedostoja, jotka kaikki suoritetaan koneen herätessä.

Sitä en sitten tiedä miten Waylandin kanssa käy.

Edit: korjattu liuta kirjoitusvirheitä.

142

Ubuntu tietokoneissa / Mita tarkoittaa Dash (Gnome-ympäristössä)?

« : 27.11.18 - klo:11.43 »

Dash on sana, jolla on niin paljon merkityksiä että kun yrittää etsiä tiettyä täsmällistä merkitystä tietyssä täsmällisessä kontekstissa, vastaus hukkuu hälyyn. En keksi millä hakusanoilla löytäisin selityksen sille mikä on se Dash jonka voi viedä telakkaan tai paneeliin? Enkä oikein saa selvää siitäkään, mikä on telakan ja paneelin ero?

143

Ubuntu tietokoneissa / Bionic ja Places

« : 26.11.18 - klo:17.39 »

Päätin sittten asentaa Bionicin Xenaialin rinnalle ja alkaa harjoitella Gnome-työpöydän käyttöä.

Ensimmäinen ärsyttävä asia johon törmäsin on se, ettei Nautilus enää anna tehdä kirjanmerkkejä, ja että roskakori ja kaikki USB-levyt jotka liitän koneeseen näkyvät nyt työpöydällä, eikä enää vasemman reunan palkissa. En ole löytänyt keinoa siirtää niitä palkkiin, mikä ennen oli ihan normaali toimenpide. Saako niitä sinne ollenkaan? Jos ei saa, niin millä mitä vaihtoehtoja on olemassa paikkojen (Places) käsittelyyn? En minä halua paikkoja työpöydälle, haluan piilottaa näkyvistä koko työpöydän, mutta ensin pitää löytää keino miten paikat saa näkyviin mielekkäämmällä tavalla, ja mieluimmin niin että esim. juuri liitetty levy tulee heti näkyviin kun sen liittää, eikä sitä tarvitse kaivaa esiin jostain valikosta.

144

Yleistä keskustelua / Firefox 63

« : 25.10.18 - klo:16.43 »

Päivitin tänään FF-version sekä Ubuntu-että Windows-koneella. Aloin sitten käyttää selainta samaan tapaan kuin aina; Windowsilla minulla on tapana avata muutama ikkuna ja niihin aika monta välilehteä auki yhtaikaa. Jonkin aikaa meni hyvin, mutta lopulta kone hyytyi täysin. FF-ikkunoiden sulkemiseen meni minuutteja. Kone jumitti edelleen. Ajoin erään Windows-tietoturvapäivityksen ja sen jälkeen boottasin. Bootin jälkeen FF-ikkunat pompsahtivat auki kaikkine välilehtineen. Toisin sanoen FF-prosessien varaaman muistin vapauttaminen kestää käsittämättömän kauan. Ubuntu-koneella muistia on vähemmän, joten en uskalla edes kokeilla.

145

Yleistä keskustelua / Tänään, huomenna

« : 23.08.18 - klo:11.24 »

Huomasin aamulla että se milloin "tänään" alkaa ei olekaan sitä mitä luulin. Olin jo aikaisemmin huomannut että jos sivun https://areena.yle.fi/tv/opas avaa ennen seitsemää aamulla, se näyttää edellisen päivän ohjelman, ja vasta aamuseitsemän jälkeen kuluvan päivän ohjelman. Olin kuvitellut että kyse on Yle Areenan ominaisuudesta, mutta tänä aamuna huomasin, että myöskin Ubuntussa yläpalkin kuvakkeesta avautuva kalenterinäkymä on osittain samaa mieltä. Kalenteriruudukossa oli kyllä tämän päivän numero korostettuna, mutta ruudukon alla olevassa tapahtumaluettelossa oli tämän päivän tapahtumien kellonaikojen edessä sana "huomenna". Lisäke katosi seitsemän jälkeen. Kyse onkin siis jostain yleisestä standardista. Mutta kun yritän googlettaa selitystä, en keksi sellaisia hakusanoja joilla saisin selville mitään. Miksi juuri seitsemän?

146

Ubuntu tietokoneissa / Millä ohjelmalla voin piirtää vektorigrafiikkaa pikselikuvan päälle? [Ratkaistu]

« : 18.07.18 - klo:08.09 »

Haluaisin lisätä merkintöjä kuvaan joka on minulla .png-tiedostona. Ikään kuin lisäisin kuvan päälle kalvotason, johon piirtäisin viivoja ja kirjoittaisin kommentteja.

147

Ubuntu tietokoneissa / Ikkunoiden satunnainen jumiintuminen

« : 15.07.18 - klo:13.39 »

Se täysjumin lisäksi josta kerroin aiemmin, minulla on silloin tällöin ongelmia joidenkin yksittäisten ikkuinoiden kanssa, ja käsittääkseni kyse on ikkunoiden piirtymisestä ruudulle. Näitä tilanteita tulee lähinnä silloin kun teen jotain GnuCashin kanssa. Yhtäkkiä vaan juuri avattu välilehti tai ponnahdusikkuna ei ota mitää vastaan. Saan sen suljetuksi ja avatuksi uudelleen, jolloin se yleensä toimii taas normaalisti. Tänään tein pitkäsät aikaa paljon hommia erilaisten graafisten GnuCash-raporttien kanssa, joiden piirtäminen on tietysti raskaampaa kuin muiden ikkunanosien. Lopulta raporttien lataaminen alkoi hidastua niin mahdottomasti ettei työskentely enää onnistunut. Välillä kävi niin, että kun täppäsin jotain toista ikkunaa, esim. selainta, niin GnuCash sai piirretyksi jumiin jääneen kohdan mutta kun täppäsin taas GnuCash-ikkunaa, se ei taaskaan ottanut vastaan muuta kuin ikkunan tai välilehden sulkemis-täppäyksen. Vaikka suljin GnuCasin ja avasin uudelleen, vaan tahmaaminen jatkui siitä mihin se oli jäänyt. Lopulta boottasin koko koneen ja GnuCash toimi taas normaalisti. Luulisi että jos vika on GnuCash-koodissa, uudelleenkäynnistys olisi auttanut siihen, mutta ei.

Miten saan selville missä vika on, minkä ohjelman vikaraportteja pitäisi alkaa tutkia? Compiz?

148

Yleistä keskustelua / Yle Areenan "No KS where KS is required"

« : 04.07.18 - klo:14.35 »

Tänään kesken päivän Yle Areena alkoi antaa otsikon ilmoitusta kaiksita videoista joita yritän katsoa. Googlaamalla sain selville, että yleensä ilmoitus liittyy siihen että jokin VPN on käytössä, mutta sellaista minulla ei ole ollut missään vaiheessa. Kokeilin kummallakin tietokoneella ja android-kännykässäkin sain samn ilmoituksen. Boottasin reitittimen. Ei apua. Sitten muistin että ai niin, kännyssä kokeilin WLAN-yhteydellä. Kokeilin uudelleen, nyt 4G-verkossa, ja Areena toimii ilman nikottelua.

Vika on siis DNA:n TV-kaapeliverkossa. Kiva kiva.

149

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Kun pikku skripti kasvaa isoksi - JSON avuksi?

« : 28.06.18 - klo:16.07 »

Olen tehnyt kotona pikku koodinpätkiä pikku asioiden tekemiseen, mutta nyt tuli tenkkapoo yhden Dash-skriptin kanssa. Olen lisännyt siihen toimintoja yksi kerrallaan, ja ohjaustietojen kokonaisuus alkaa olla liian monimutkainen dash-koodissa käsiteltäväksi. Skripti vaatii yhden parametrin, ja sen käyttöliittymä on pelkkä käynnistin, jonka kontekstivalikossa on joukko vaihtoehtoja parametrin arvoksi. Tähän en halua mitään muutosta, koska toiminnot sinänsä eivät ole monimutkaisia, vaan nimenomaan ne ohjaustiedot.

Ajattelin, että helpoin käyttöliittymä ohjaustietorakenteen ylläpitoon olisi JSON-tiedoston tms. muokkaus tekstieditorissa. En halua työkalulle uutta käyttöliittymää, minulle riittää oikein hyvin nykyinen käynnistin valikkoineen ja JSON-tiedosto. Dash-skriptin varsinaisen toimintalogiikan voin helposti kirjoittaa uusiksi sellaisella kielellä, jolla JSON-tiedoston lukeminen on helpompaa, esimerkiksi Perlillä.

JSON-tiedostojen käsittelyyn löytyy komentorivityökaluja, esimerkiksi https://stedolan.github.io/jq/, mutta se ei riitä. Nimittäin kun suunnittelen ohjaustietorakenteen sellaiseksi, että tietojen ylläpito editorilla olisi mahdollisimman yksinkertaista, niin tietojen lukeminen skriptissä (kaikkine asiallisuustarkistuksineen) mene e vielä nykyistäkin monimtkaisemmaksi. Siihen tarkoitukseen jq ei taida olla sopiva.

Mietinkin voisiko hommaa virtaviivaistaa jollain välipalikalla, joka annetun parametrin perusteella poimisi tarvittavat ohjaustiedot ja samalla muuntaisi niiden keskinäisen rakenteen skriptin toimintalogiikan mukaiseksi. Ihan arvaamalla heitin Googleen hakusanat "json transpose", ja löysinkin juuri sopivan työkalun: https://www.npmjs.com/package/json-transpose. Se muuntaa JSON-rakenteen toiseksi annetun mallineen mukaan. Olen käyttänyt JavaScriptiä vain pikkujuttuihin, joissa en ole tarvinnut mitään framework-virityksiä, enkä ole koskaan ajanut sitä komenoriviltä. Perlin CPAN-moduleista ei löydy ihan vastaavaa, ainakaan samoilla hakusanoilla, vaikka muuten JSON-moduleita löytyy turhankin monta.

Joudun nyt miettimään, miten monta uutta härveliä haluan opetella, että saan lopputuloksen pysymään pienenä ja yksinkertaisena. Minähän teen tätä vain itselleni, joten kannattaisi ehkä kuitenkin vain muuntaa Dash-koodi Perliksi ja lisätä sihen ohjaustietorakenteen muunnos suoraan Perlillä ilman uusia härpäkkeitä.

Tietääkö joku muita keinoja selvitä vähällä työllä? Olenko ajatellut tämän liian monimutkaisesti?

150

Asentaminen ja käyttöönotto / chrootin syvempi olemus [RATKAISTU]

« : 18.06.18 - klo:19.33 »

Olin ihan tyytyväinen kun sain asennetuksi toisen Ubuntu-version samaan LUKS-säiliöön netistä eri paikoista raavituilla neuvoilla: https://askubuntu.com/questions/264416/dual-ubuntu-installations-with-whole-disk-encryption. Menetelmä toimi ainakin Xenialin ja Yakketyn kanssa, mutta sitten skippasin Zestyn ja Artfulin yli, kun olin ihan tyytyväinen Xenialiin. Tänään sitten kokeilin tehdä Bionic-asennuksen samalla menetelmällä, mutta komennon update-initramfs ajaminen chrootilla ei nyt onnistukaan.

Nyt täytyisi sitten ymmärtää hieman paremmin mitä valmisteluja chroot tarvitse. Siihen riitti aiemmissa asennuksissa tämä:

Koodia: [Valitse]

for DEV in dev dev/pts sys proc
do
    mount --bind /$DEV /mnt/newroot/$DEV
done
Nyt se ei riitäkään, vaan tarvittaisin jotain lisää.

Juu, olisi pitänyt ottaa talteen virheilmoitus, mutta kun en tehnyt sitä heti, niin nyt joudun toistmaan koko pitkän asennuksen uudelleen että saisin sen esiin. Ennen kuin saan sen tehdyksi, toivon että joku osaisi muuten valaista mitä kaikkea chroot saattaisi vaatia nyt, sellaista mitä se ei vaatinut Xenial- ja Yakkety-asennuksissa?

151

Yleistä keskustelua / Kalenterin hälytykset Android-puhelimessa

« : 27.05.18 - klo:14.57 »

Aloitin hiljattain lääkekuurin, ja sitä varten lisäsin Samsung-puhelimeni kalenteriin muistutukset. Pari päivää homma toimi hienosit, mutta sitten, puhelin lakkasi käyttämästä äänihälytystä. Näyttöön kyllä tulee ilmoitus mutta ääni ei enää kuulu. Olen käynyt kaikki asetukset läpi enkä löydä syytä.

Puhelimessa on sen mukana tullut kalenterisovellus, ja oletan settä se on Android Calendar, mutta en ole varma kun näen vain suomenkielisen nimen. Tämä sovellus minulla on aloitusnäytössä vimpaimena, koska sen saa säädetyksi silmälle miellytäväksi. Lisäksi minulla on Google-kalentri, koska sillä voi kopioida tapahtumia ja asettaa tapahtumille enemmän asetuksia kuin oletussovelluksella. Lääkemuistutukset ovat paikallisessa kalenterissa, jota en synkkaa minkään pilven kanssa.

Jos kummassakin sovelluksessa on ilmoitukset päällä, saan tapahtumista tuplailmoituksia, joten otin Google-kalenterin ilmoitukset pois käytöstä. Halusin ilmoitukset vain yhdestä sovelluksesta. En tiedä johtuuko äänten puuttuminen tästä, joten otin nyt ilmoitukset taas käyttöön myös Google-kalenterissa. En kuitenkaan käsitä miksi tämä estäisi toista soevllusta antamasta ilmoituksia, joten oletan ettei se auta; sen näkee kun seuraava muitutusaika on kohdalla.

Mitä olen missannut?

152

Yleistä keskustelua / Mitä syötteenlukijoita nykyään on olemassa?

« : 18.05.18 - klo:07.11 »

Olen käyttänyt RSS-syötteitä vain ja ainoastaan Firefoxin Live Bookmarks -ominaisuuden avulla. Joskus aikoinaan kokeilin muutamaa lukijaa, enkä yhtään tykännyt. Nyt huomaan että monilla saitreilla (ulkomailla, ei Suomessa) on lakattu tarjoamasta RSS-syötteitä, ja kun ihmettelen asiaa, minulle vastataan että RSS on kuollut. Mutta eihän RSS ole kuollut vaan jotkut RSS-syötteenlukijat, joita kukaan ei enää käytä. Live Bookmarks ei ole kuollut. Joudunkin kysymään, onko Live Bookmarksin rinnalla käytössä vielä muita lukijaohjelmia joita vielä oikeasti käytetään? Vai katsotaanko standardi jotenkin vanhentuneeksi ja hankalaksi noudattaa? Vai mikä on syy RSS:n välttelyyn?

Jos muita RSS-lukijoita on, haluaisin nhädä minkälaiselta syöte näyttää. Suomessa esimerkiksi Yle on alkanut näyttää sarjasta vain jakson nimen syötteen nimessä, kun minua kiinnostaisi enemmän sarjan nimi ja esityspäivä. Haluaisin ymmärtää minkälaisen RSS-lukijan käyttäjää pelkän jakson nimen näyttäminen palvelee. Minua se ei palvele yhtään.

153

Ubuntu tietokoneissa / Oikoluku on käytössä, ei köydä virheitä (LibreOffice) [Ratkaistu]

« : 11.05.18 - klo:10.51 »

Olen tässä kirjoitellut LO Writer:llä dokumnettia, ja heräsin tänään huomamaan, että automaattinen oikoluku ei enää osoita kirjoitusvirheitä. Vaikka tekisin niitä tahallaan, punainen matoviiva ei ilmaannu. Olen tarkistanut, että oikoluku on päällä, ja olen käynnistänyt oikoluvun erikseenkin, mutta se sanoo että kaikkion ok. Ihan ilmeisesti olen tekstiä muokatessa tehnyt jotain mikä nyt aiheuttaa sen että oikolukun skippaa kaiken. En vaan keksi mitä olen tehnyt väärin, minkä asian voisin korjata että oikoluku taas toimisi kuten pitää. Osaisikohan joku ehdottaa jotain kokeiltavaa?

Jos en öydä muuta ratkaisua, joudun tekemään niin, että talletan koko dokkarin muuhun muotoon, aloitan alusta, ja kopioin tekstin takasiin sisään. En kyllä haluaisi siihen mennä.

154

Yleistä keskustelua / Duplicati2 beta: suosittelen kokeilemaan

« : 05.05.18 - klo:09.29 »

Olen nyt monta kuukautta ajanut varmistuksia sekä Déjà Dupilla että Duplicati2:lla rinnakkain, ja olen niin tyytyväinen Duplicati2:n toimintaan, että aion hylätä Déjà Dup/duplicityn heti kun Duplicati2:n virallinen versio julkaistaan.

Duplicati2 ratkaisee paljon ongelmia joita minulla on ollut Déjà Dupin kanssa:

• Déjà Dupin käyttöliitymä on kylläkin simppeli, mutta helppouden hinta on se, että duplicityn täysi voima ei tule käyttöön. Jopa full/incremental-syklin pituuden asetus pitää tehdä dconf:n kautta.
  
• Déjà Dup antaa määritellä vain yhden varmistuskokonaisuuden per käyttäjä, Duplicati2:ssa voin määritellä erilaisille kokonaisuuksille eri aikataulun, eri filtterit, jne. Esimerkiksi home-osion ja data-osion varmistukset voi ajaa eri tavalla.
  
• Duplicati2 tarjoaa monipuolisen selainkäyttöliittymän, joka on ainakin nyt beta-vaiheessa taviskäyttäjälle hieman turhan laaja; siitä voisi olla erilaisille käyttäjille erilaisia versioita. Selainkäyttöliittymä kumminkin mahdollistaa varmistuksen ohjaustietojen muutoksen ja ad-hoc-käynnistyksen voi tehdä ihan eri koneelta kuin varmistuksen lähde ja kohde.
  
• Déjà Dup/duplicity-yhdistelmä on hidas, koska se perustuu incremental/full-paradigmaan, jossa tiedostot aina kopioidaan kokonaan. Yhdistelmä on hidas myös siksi, että se yrittää pakata kaikki tiedostot, myöskin ne jotka on jo pakattu.
  
• Duplicati2 on nopea, koska sen paradigma täysin erilainen. Duplicati2 jakaa tiedostot lohkoihin, ja varmistaa vain muuttuneet lohkot. Vain ensimmäisellä kerralla Duplicati2 tekee täyden varmuuskopion uudesta varmistuskokonaisuudesta.
  
• Myöskin palautettavien tiedostojen esiin kaivaminen on Duplicati2:n uusimmalla beta-versiolla paljon nopeampaa kuin Déjà Dup/duplicity-yhdistelmällä.
  
• Duplicati2 on joskus hidas, mutta paljon harvemmin kuin Déjà Dup/duplicity. Jokaisen varmistuksen yhteydessä Duplicati2 tekee eheystarkistuksia, ja poistaa vanhentuneita lohkoja varmuuskopiolta. Joskus Duplicati2 organisoi varmuuskopiovaraston sisäistä jakautumista uusiksi isomminkin, ja silloin aikaa menee enemmän kuin yleensä. Tämä tavallaan vastaa sitä, että täysi varmistus on hitaampi kuin osittainen; sen ajoitus vain on käyttäjän kannalta sattumanvarainen. Sattumanvaraisuudesta huolimatta koen Duplicati2:n ajansäästön on niin merkittäväksi, että satunnainen hitaus ei haittaa. Olen varmaankn vain yhden kerran näiden kuukausien aikana harmitellut sitä, että varmuuskopiointi ei päättynytkään kahdessa minuutissa vaan vei 20 min tämän uudelleenorganisoinnin takia.
  
• Duplicati2:n komentorivi on minun silmissäni helpompi kuin duplicity. Esimerkiksi koin helpoksi lisätä tarvittavan "duplicati-cli backup" -komennon scriptiin, jota käytän cryptmount-tiedoston avaamisen ja sulkemiseen (eli sisällön liittämiseen ja irrotukseen). Juuri cryptmount-tiedostojen varmistus oli tärkein syy miksi aloin kokeilla Duplicati2:ta.
  

155

Yleistä keskustelua / Thunderbird ja "Content Tab"

« : 10.04.18 - klo:08.10 »

Tänään kun käynnistin Thunderbirdin, se avasi uuden välilehden, jonka sisältö on niin mielenkiintoinen, että haluaisin lisätä kyseisen sivun kirjanmerkkeihini. Mutta en millään keksi miten saisin TB:n näyttämään mikä on lähteen URL. Onko joku muu keksinyt tähän keinon?

156

Ubuntu tietokoneissa / Deja-Dup:n resetointi

« : 06.04.18 - klo:18.52 »

Sössin varmistuksen oikein kunnolla. Minulla on pari rinnakkaista Ubuntua smaalla koneella ja yhteiselle datalle varattu osio (tai oikeammin LVM-taltio), joka käyttää kaiken tilan mitä jää. Huomasin että kotihakemistoon on kertynyt enemmän tavaraa kuin pitäisi, ja selvitin mihin hakemistoihin tavaraa kertyy. Yksi niistä oli ~/.cache/deja-dup. Siirsin hakemiston isolle data-osiolle ja laitoin paikalle symlinkin. Sen jälkeen ei ole varmistukset enää onnistuneet. Kun yritän varmistusta, Deja-Dup valittaa ettei voi "palauttaa" jotain tiedostoa. Hölmöin tekoni ol hävittää tuon ~/.cache/deja-dup -hakemiston sisältö. Kuvittelin että .cache-hakemistot voi aina poisaa, eikä siitä mitään ongelmaa tule, Mutta nyt tuli, eikä sitä vo imistään palauttaa. Nyt en tiedä miten saisin varmistukset taas tehdyksi. Siis ylipäätään tehdyksi. Vaikka unohdetaan vanhat varmuuskopiot, niin uudet pitäisi saada pyörimään, mutta jokin mättää. Mitä teen?

157

Ubuntu tietokoneissa / Yhtäkkiä Ubuntu ei ota vastaan mitään inputtia [Raukesi]

« : 01.04.18 - klo:18.21 »

Jouduin vaihtamaan Windows-koneelle että pääsen kirjoittamaan tai mitään muutakaan. Tämä on tapahtunut nyt kahdesti tänään: yhtäkkiä, kesken työskentelyn, Ubuntu ei ota vastaan mitään näppäimistöltä tai hiireltä. Kursoria voi kyllä liikuttaa, ja maalaaminenkin onnistuu, mutta klikkaukset eivät mene perille. Ekalla kerralla ei olut mitään tärkeää kesken, ja boottasin koneen. Nyt olen keskellä isoa muokkausta jota en halua menettää. Mitä teen?

158

Yleistä keskustelua / Yle Tunnus

« : 01.04.18 - klo:13.43 »

Yle Tunnuksen lanseerauksen yhteydessä Yle julisti toivovansa että muutkin toimijat ottaisivat tunnuksen käyttöön, siis vähän niinkuin Googe-tai FB-tunnuksen käyttö eri palveluissa. Tunnuksen luonti vaatii vain sähköpostiosoitteen, eli kyseessä on heikko tunnistus. Lisäksi kysytään tarkempia tietoja, mutta ainakaan lanseerauksen aikoihin niitä ei ollut pakko antaa.

Kkäyttöön on kuitenkin pian tulossa EU:n siirretävyysasetuksen vaatima kotipaikan tarkistus, joka tehdään kerran vuodessa "Suomi.fi-palvelun kautta", eli käytännössä Väestörekisteristä. Oletettavasti tätäkään ei ole pakko tehdä, ellei halua suoratoistoa Suomen ulkopuolella, mutta niille jotka sitä haluavat, se on aikalailla pakollinen. Yle Areenan käyttö VPN-yhteyden kautta on estetty jo maaliskuun 2018 alussa. Yle Areenan suoratoiston käyttö Suomen ulkopuolella onnistuu siis jatkossa, mutta vain sisään kirjautuneena.

Olin alunperinkin aika epäileväinen sen suhteen, että tunnus leviäisi käyttöön muualla. Käsittääkseni Yle Tunnus on otettu käyttöön joissakin suomalaisen koulutusjärjestelmän laitoksissa, mutta en tiedä että sitä muuten juurikaan käytettäisiin Ylen ulkopuolella. Nyt kun mukaan lisätään vahva tunnnistus, en usko että käyttö leviääkään yhtään enempää. Yle Areenan tekninen toteutus näköjään on israelilais-amerikkalaisen Kalturan vastuulla.

159

Yleistä keskustelua / Mihin riittää 5Gt puhelimen käytössä?

« : 29.03.18 - klo:21.31 »

Tiedän että tämä on vaikea arvioida, mutta täytyy silti kysyä: mitä puhelimella pystyy tekemään ennen kuin 5Gt datakäyttöä tulee täyteen? Esimerkiksi jos käyttää HSL:n reittiopasta ahkerasti, katsoo jonkun nettisivun ja vilkaisee onko tullut uutta sähkpostia, niin onko 5 Gt tunteja? päiviä? viikkoja? FB-käyttöä ei tarvitse ottaa laskuun mukaan.

160

Ubuntu tietokoneissa / Firefox 59 ui-muokkaukset uudessa profiilissa

« : 25.03.18 - klo:14.04 »

Kun olin luomassa uutta profiilia Firefoxin hitauden takia, jöin ihmettelemään kirjanmerkkipalkin katoamista.

Avasin valikosta Muokkaa-toiminnon ja täppäsin vasemmala alareunassa olevaa valikkoa, josta työkalupalkit otetaan päälle ja pois. Mutta tämä painike ei reagoi mitenkään, joten en pääse valitsemaan palkkeja. Katsoin prefs.js-tiedotson sisältlöä, ja löysin asetuksen browser.uiCustomization.state, joka tallettaa tekemäni muokkaukset. Sen arvona on pitkä merkkijono, jossa on erilaisia asetuksia sisäkkäisinä rakenteina. Ryhmän "placements" yksi alakohta on "PersonalToolbar", ja sen arvo on yksinkertaisesti "personal-bookmarks", joten ilmeisesti kirjanmerkkien pitäisi oletusarvoisesti olla näkyvissä, mutta eipä vaan näy. Johtuuko tämä jostain asetuksesta jonka olen tehnyt (joko about:preferences ta yabout:config -sivulla)? Onko tämä Firefox-bugi joka pitäisi raportoida? Jotain muuta?

[Kun katson kaikki arvot läpi, huomaan että mukana on toinenkin asetus jonka vaikutus ei näy UI:ssa. Se on asetuksen "TabsToolbar" arvon lopussa oleva elementti "alltabs-button", joka ei näy vaikka arvoluettelon kaikki muut napit näkyvät.]