Manjaro pysähtelee XFCE ympäristössä vanhalla kalustolla [RATKAISTU]

[Hajakenttä]

Reilu viikko sitten asensin Manjaron yhteen vanhaan (Celeron) kannettavaan. Samassa laitteessa on rinnalla ennestään Lubuntu. Manjato toimii muuten hyvin, mutta siinä ilmeni kiusallinen vika, joka tekee siitä lähes käyttökelvottoman. Se hyytyy kolmeksi sekunniksi joka yhdeksän sekunnin välein. Siis pysähtyy kaikilta näkyviltä ja kuuluvilta toiminnoiltaan, näyttö ja ääni, eikä mikään hiiren tai näppäimistön komento tee mitään. Kaikki komennot, hiiren ohjaukset ja näppäilyt, kyllä menevät perille muistiin ja toteutuvat sitten sen kolmen sekunnin keskeytyksen jälkeen ryppäänä. Rinnakkaisella Lubuntulla ei mitään tällaista ole esiintynyt. Ei myöskään kokeilussa olleilla Xubuntulla ja Ubuntulla ole tuota kiusaa ollut.

Yritin etsiä keskeytyksen tekevää prosessia tappamalla tehtäviä yksitellen niin paljon kuin vain pystyi työpöydän katoamatta, mutta sillä metodilla ei vikaa löytynyt. Parhaiten sen näkee seuraamalla ohjauspaneelista kelloa, johon on asetettu sekunnitkin näkyville. Sekunnit pysähtyvät yhdeksän sekunnin välein ja samat numerot pysyvät kolme sekuntia ja sitten kellon käynti taas jatkuu, ollen kyllä ajassa.

Jos laittaa jonkin YouTuben videon käyntiin HTML5:llä, Flashilla ei jaksa tämä laite näyttä videota myöskään Lubuntulla, niin yhdeksän sekunnin välein kuva ja ääni pysähtyvät kolmeksi sekunniksi ja sitten taas jatkavat siitä seuraavat yhdeksän sekuntia virheettömästi.

En ole vielä asiasta kirjoittanut Manjaron keskusteluun. Haulla ei tällaista aihetta sieltä äkkiä etsien löytynyt. Keskustelu näyttää siellä olevan aika verkkaista muutenkin.

Manjaron asennuksessa on kolme asennusohjelmaa, joista se testausvaiheessa oleva ei tehnyt toimivaa asennusta. Päivitys ei toiminut vaan väitti avainnipussa olevan jotain ristiriitaa. Virallinen vakaa asennusohjelma teki toimivan asennuksen.

Käyttötuntuma XFCE ympäristössä vaikutti nopealta ja tuttu työpöytä oli helppo säätää itselle sopivaksi kaikkine pikanappeineen.

Sovelluksia oli sopivasti ensiasennuksessa ja Broadcomin WLAN-ajuritkin tulivat asennuksessa ilman eri asennusta. Uusien sovellusten asennus ei ole aivan helppoa sovellusvalikoiman takia. Se on kovin Arch tyyppinen. Pitää tietää mitä etsii, eikä aina voi paketin nimestä, eikä edes lyhyestä esittelystä päätellä, onko tämä nyt se sovellus, jota olen etsimässä.

"Epätieteellisin" keinoin arvioitu prosessorin käyttö ja RAMmin käyttö ovat jopa pienemmät kuin Lubuntulla. Myös nopeus, ilman tuota mainittua vikaa, vaikutti vallan erinomaiselta. Myös käynnistys ja sammutus ovat todella nopeat tällä vanhalla laitteella, johon Manjaro näyttäisi olevan Ubuntu-variantteja kevyempänä sopiva, jos tuon kiusallisen häikän saisi korjatuksi.

EDIT: Koska vika ei ole Manjaron, eikä XFCE4 työpöutäympäristön, vaan tämän 2006 ostetun Asus A6R kannettavan vanhentuneesta tekniikasta, etenkin näytönohjauksen, ratkaisin asian valitsemalla LXDE työpöytäympäristön, joka toimii Manjarollakin mainiosti.

EDIT 2: Ratkaisu 2: Toiminta asettuu vakaaksi myös XFCE4 työpöytää käyttäen kunhan säätää siitä komposointiasetuksen pois päältä, kuten jäljempänä on esitetty. Pienet kosmeettiset hienoudet vain jäävät silloin pois.

[nm]

Reilu viikko sitten asensin Manjaron yhteen vanhaan (Celeron) kannettavaan. Samassa laitteessa on rinnalla ennestään Lubuntu. Manjato toimii muuten hyvin, mutta siinä ilmeni kiusallinen vika, joka tekee siitä lähes käyttökelvottoman. Se hyytyy kolmeksi sekunniksi joka yhdeksän sekunnin välein. Siis pysähtyy kaikilta näkyviltä ja kuuluvilta toiminnoiltaan, näyttö ja ääni, eikä mikään hiiren tai näppäimistön komento tee mitään. Kaikki komennot, hiiren ohjaukset ja näppäilyt, kyllä menevät perille muistiin ja toteutuvat sitten sen kolmen sekunnin keskeytyksen jälkeen ryppäänä.

Mikä näytönohjain koneessa on ja mikä ajuri käytössä? Esiintyykö ongelma myös pelkässä tekstitilan virtuaalikonsolissa? Entä jos sammutat X.org:n?

Kannattaa kokeilla sulkea myös verkkoyhteydet (ethernet ja wlan).

[Hajakenttä]

Näytönohjain on AMD/ATI, RC410M, Mobility Radeon Xpress 200M

Näytönohjaimen ajuri (lsmod, komennolla listauksessa) on b43 (luullakseni se on se).

Virtuaalikonsolissa pätkimistä ei esiinny lainkaan. Päättelen siitä kun kokeilin kirjoittamalla ripiittinä samaa merkkiä ja sitä tuli yhtenä pötkönä loputtomasti, pätkimättä. Kun graafisessa näytössä avaan päätteen ja teen samoin, siis kirjoitan jatkuvasti samaa merkkiä sen kirjoitus pysähtelee n. 9 - 10 sekunnin välein kolmeksi sekunniksi samalla hetkellä kun paneelin kello seisahtuu.

Viittaa siis näytönohjaimeen, joka lienee kovin vanhanaikainen, kuten koko läppäri. Kuitenkin samalla koneella oleva uskollinen ystävämme Lubuntu toimii ilman mitään pätkimisiä. Rajansa silläkin tietysti on näin vanhanaikaisessa laitteessa, mutta perusasioista se selviää näköjään Manjaroa paremmin. Olen myös kokeillut tähän koneeseen Ubuntu+Unity yhdistelmää ihan kokeeksi ja kyllä sekin toimi, mutta kovin hitaasti ja tahmeasti, eikä tällaista katkeilua ollut. Gnome työpöydällä tämä kone toimi Ubuntulla vuosia ilman valituksia, kovan säätämisen jälkeen kylläkin.

Manjaron web sivuilla sitä esittelevässä tekstissä kuitenkin mainitaan sen olevan laitteistovaatimuksiltaan kovin vähään tyytyvä, kunhan muistia on vähintään 1 GB (tässää on 2 GB) ja prosessorin vähintään 1 GHz (tässä on 1,6 GHz). Tuo näytönohjain ei taida olla Manjarolle mieleinen, mutta tulipahan kokeiltua.

Kaikkea ei voi saada.

[juyli]

... asensin Manjaron yhteen vanhaan (Celeron) kannettavaan....

Tökkiminen ei tuon tasoisissa laitteissa ole mikään maailmaa mullistavaa (Celeron). Aika on mennyt jo tuon laitteen ohi. Kiintolevy on hidas, muistia vähän, näytönohjain antiikkinen jne.
Yhä joissakin Celeron-koneissa (esim. 512Mt RAM-muistia) olen todennut Fedoran toimivan esim. XFCE4-työpöydällä, mutta SER olisi tuollaisellekin jo oikea sijoituspaikka

[Tomin]

Näytönohjain on AMD/ATI, RC410M, Mobility Radeon Xpress 200M

Eli ytimen ajuri on radeon, Mesan 3D-ajuri on r300 ja DDX-ajuri on xf86-video-ati. Suljettuja tuolle ei ainakaan enää ole olemassa.

Näytönohjaimen ajuri (lsmod, komennolla listauksessa) on b43 (luullakseni se on se).

Tuo on langattoman ajuri.

Virtuaalikonsolissa pätkimistä ei esiinny lainkaan. Päättelen siitä kun kokeilin kirjoittamalla ripiittinä samaa merkkiä ja sitä tuli yhtenä pötkönä loputtomasti, pätkimättä. Kun graafisessa näytössä avaan päätteen ja teen samoin, siis kirjoitan jatkuvasti samaa merkkiä sen kirjoitus pysähtelee n. 9 - 10 sekunnin välein kolmeksi sekunniksi samalla hetkellä kun paneelin kello seisahtuu.

Eli varmaankin DDX-ajurissa on jotain häikkää. Noin vanhassa ajurissa ei varmaan edes ole kuin yksi kiihdytyspolku (EXA), joten sen vaihtaminen ei onnistu. Tämä tosin oli nyt mutua.

Toki kiinnostaisi tietää tuleeko dmesg:iin tai X:n lokiin jotain uusia tulosteita noiden jäätyilemisten aikana.

[nm]

Näytönohjain on AMD/ATI, RC410M, Mobility Radeon Xpress 200M

Kernelin käynnistysparametri nopat on joskus viime vuosikymmenellä auttanut vastaavissa pysähtelyongelmissa: https://bbs.archlinux.org/viewtopic.php?id=56446

En tosin osaa suoraan sanoa, miksei sama ongelma esiinny Ubuntuissa. X.org:n ja kernelin versio saattaa olla olennainen tekijä, kuten myös kernelin muu konfiguraatio. dmesg ja lokitiedostot kannattaa tosiaan tarkistaa.

[Hajakenttä]

Kernelin käynnistysparametri nopat on joskus viime vuosikymmenellä auttanut vastaavissa pysähtelyongelmissa:

Tuossa linkissä on Arch esimerkkinä. Tämä lainaus on siis siitä Arch keskustelusta:

neowolf wrote:

    Problem in the most recent driver, searching the forums several times got me the fix. Add "nopat" to your kernel call in grub. For example...

    title  Arch Linux
    root   (hd0,1)
    kernel /boot/vmlinuz26 root=/dev/disk/by-uuid/58b9fc6a-2e07-4870-b5aa-48da4864b976 ro nopat
    initrd /boot/kernel26.img

 Nyt vaan täytyisi tietää miten tuo tehdään. En yhtään ymmärrä tuota rimpsua.  Olisiko niin, että on avattu virtuaalikonsoli, kirjauduttu rootiksi ja ajettu tuo pitkä rimpsu? Mikä on tuo hd0,1? Mistä saan tuon uuid:n ? En puhu archia...

[raimo]

Muokkaukset tehdään Grub2:ssa /etc/default/grub tiedostoon,
lisää tuo nopat ko. tiedoston GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT riville.

Rivi olisi sitten esimerkiksi tämän näköinen:

Koodia: [Valitse]

GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT="quiet splash nopat"
Päivitä muutoksen jälkeen Grub komennolla (roottina, tai jos sudo on niin sillä).

Koodia: [Valitse]

grub-mkconfig -o /boot/grub/grub.cfg
e: ja koneen käynnistys tuon jälkeen jolloin muutos tulee voimaan.

[Hajakenttä]

Muokkaukset tehdään Grub2:ssa /etc/default/grub tiedostoon,
lisää tuo nopat ko. tiedoston GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT riville.

Rivi olisi sitten esimerkiksi tämän näköinen:

Koodia: [Valitse]

GRUB_CMDLINE_LINUX_DEFAULT="quiet splash nopat"
Päivitä muutoksen jälkeen Grub komennolla (roottina, tai jos sudo on niin sillä).

Koodia: [Valitse]

grub-mkconfig -o /boot/grub/grub.cfg
e: ja koneen käynnistys tuon jälkeen jolloin muutos tulee voimaan.

Tuon sain tehdyksi ja boottikin toimi vielä ja laite käynnistyi. Pätkiminen kuitenkin jatkui samana heti kun vähän web sivua skrollasi. Tarkistin vielä Mouspadilla, että se muutos todella on siellä paikoillaan kuten tehtiin.

Sellainen tarkennus vielä tuohon vikakuvaukseen, että pätkiminen ei näy tyhjällä työpöydällä heti käynnistyksen jälkeen. Vasta kun käynnistää jotain grafiikkaa, esim. web selaimen ja skrollaa sen sivua vähänkin. Pätkiminen ei lopu vaikka sammuttaa kaikki ikkunat. Pätkimisen aikanakaan hiiren nuolen liike ei pysähtele, näppäimistön komennot kylläkin.

Päätteeseen tulostuva dmesg on pitkä kuin nälkävuosi ja aika spesialistin tekstiä. Mitähän sieltä kannattaisi erityisesti tutkia/etsiä?

Lokeja tutkiakseen pitäisi olla jokin sovellus siihen. Oletusasennuksessa ei näy sellaista olevan. Mitähän paketteia pitäisi paketinhallinnalla etsiä? Manjaron paketinhallinta näyttää vain pakettien kutsumanimet omasta varastosta ja AUR:sta. Se on hiukan vaikea aakkosellinen luettelo, jos ei tiedä tarkalleen mitä etsii.

Ei se ole iso harmi, vaikka vika jää korjaamatta tällaisessa kokeilukoneessa. Eikä ole tietenkään ihan reilua kokeilla jotain jakelua puutteellisella kalustolla. Kiinnostaisi vaan tietää. Se on se luontainen uteliaisuus. 

[mrl586]

Lokitiedostot sijaitsevat todennäköisesti /var/log/ -kansiossa, josta ne voi tulostaa ruudulle cat -komennolla. Jos tuloste on pitkä, se kannattaa putkittaa less-komennolle.

[nm]

Tuon sain tehdyksi ja boottikin toimi vielä ja laite käynnistyi. Pätkiminen kuitenkin jatkui samana heti kun vähän web sivua skrollasi. Tarkistin vielä Mouspadilla, että se muutos todella on siellä paikoillaan kuten tehtiin.

Tarkista vielä, että parametri päätyi oikeasti kernelin komentoriville:

Koodia: [Valitse]

cat /proc/cmdline

Päätteeseen tulostuva dmesg on pitkä kuin nälkävuosi ja aika spesialistin tekstiä. Mitähän sieltä kannattaisi erityisesti tutkia/etsiä?

Kaikenlaiset virheeltä tai varoitukselta vaikuttavat kohdat ovat huomionarvoisia. Samoin uudet rivit, jotka ilmaantuvat dmesgin loppuun ongelman esiintyessä.

Lokeja tutkiakseen pitäisi olla jokin sovellus siihen. Oletusasennuksessa ei näy sellaista olevan.

Lokit ovat tekstitiedostoja, joita luetaan ja käsitellään Unixin perustyökaluilla:

cat - Listaa tiedoston sisältö päätteeseen

less - Selattava listaus tiedoston sisällöstä

tail - Listaa tiedoston viimeiset rivit. Vivulla -f jää odottamaan ja listaa tiedostoon ilmaantuvat uudet rivit.

grep - Etsi tiedostosta rivit, joilla esiintyy annettu säännöllinen lauseke (tai vaikka yksinkertainen hakusana). Esimerkki: hae rivit, joilla esiintyy merkkijono "err", isoilla tai pienillä kirjaimilla:

Koodia: [Valitse]

grep -i err /var/log/syslog

Voit myös avata lokitiedoston millä tahansa tekstieditorilla ja käyttää editorin toimintoja hakuihin.

[Hajakenttä]

Kiitoksia jällen tukiopetuksesta. 

Opettelin käyttämääm noita komentoja. syslog nimistä tiedostoa ei ole, mutta samasa kansiossa /var/log on muita tiedostoja. Koitin selvittää mitä niistä kaikista löytyy:

Koodia: [Valitse]

[code[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/Xorg.0.log
(WW) warning, (EE) error, (NI) not implemented, (??) unknown.
[    46.177] (II) RADEON(0): First detailed timing is preferred mode
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/Xorg.1.log
(WW) warning, (EE) error, (NI) not implemented, (??) unknown.
[  1702.624] (II) RADEON(0): First detailed timing is preferred mode
[timo@timpat ~]$ #tämän jälkeen käynnistettiin webselain ja katkominen alkoi
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/Xorg.0.log
(WW) warning, (EE) error, (NI) not implemented, (??) unknown.
[    46.177] (II) RADEON(0): First detailed timing is preferred mode
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/Xorg.1.log
(WW) warning, (EE) error, (NI) not implemented, (??) unknown.
[  1702.624] (II) RADEON(0): First detailed timing is preferred mode
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/faillog
grep: /var/log/faillog: Lupa evätty
[timo@timpat ~]$ sudo grep -i err /var/log/faillog
[sudo] salasana henkilölle timo:
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/lastlog
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/gufw.log
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/pacman.log
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/pamac.log
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/Xorg.0.log.old
(WW) warning, (EE) error, (NI) not implemented, (??) unknown.
[    40.327] (II) RADEON(0): First detailed timing is preferred mode
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/Xorg.1.log.old
(WW) warning, (EE) error, (NI) not implemented, (??) unknown.
[  1898.623] (II) RADEON(0): First detailed timing is preferred mode
[timo@timpat ~]$ grep -i err /var/log/journal/af8bb5a4f1d34c1ab635e92968e582ba/system.journal
Binääritiedosto /var/log/journal/af8bb5a4f1d34c1ab635e92968e582ba/system.journal täsmää hakuun
[timo@timpat ~]$ tail -f /var/log/journal/af8bb5a4f1d34c1ab635e92968e582ba/system.journal
j`�+�&�������+
L�8M�ތP�+2uW����.p�+o�
                      �PX���+��ݾ��P�+]Vtx�ߣ��j10OÈ�
                                                     82��Hl�\(���3ɢ�sxXd���3S4���3�iЖ3�:�$߼_��3����k*����3{��l_i�L���\�9�2L
j�r��9
�)�\p����~��u ^e� i�m�SYSLOG_PID=1176
e�P�'����]� i�
MESSAGE=Anacron started on 2015-10-10
I]~�e� i�
_SOURCE_REALTIME_TIMESTAMP=1444471261401558�
�J5�l,�!q���[U
m
��5�  O�y=���+
L�8M�ތP�+2uW����.p�+o�
][/code]

Tuo tail -f mössö tulee jatkuvasti vähitellen, mutta ei läheskään samaan tahtiin katkosten kanssa vaan paljon harvemmin.

Noista tuloksista en kyllä saa omin voimin mitään muuta irti kuin, että onhan siellä jotain error ilmoituksia. Ne ovat odottamassa heti bootin jälkeenkin vaikka katkomista ei vielä ole. Pelkät pääte ja tiedostoselain eivät vielä saa pätkimistä aikaan, mutta www-selain saa heti kun vähänkin sivua skrollaa.

dmesg löytää vain pari epäilyttävää kohtaa: Toinen liittyy lepotilaan, jota varten ei löydy jotain ja toinen bluetooth statukseen, jota ei löytynyt. Lepotila ei tässä koneessa toimi oikein, eikä myöskään keskeytystila, eikä ne toimi Lubuntullakaan, ja bluetooth varmaankin yritti käynnistyä kun sammutin WLAN laitteen rautanapista Fn+F2, joista käynnistyy myös bluetooth jokatoisella kerralla. Voihan siitä asiaa tunteva löytää muutakin penkomalla.

cat /proc/cmdline näyttää hieman erilaisen kuin tuossa Arch esimerkissä:

Koodia: [Valitse]

[timo@timpat ~]$ cat /proc/cmdline
BOOT_IMAGE=/boot/vmlinuz-4.1-i686 root=UUID=a5c10322-aa5f-4582-9e48-7677c747ec26 rw quiet splash nopat

Siinä esimerkissä ei lue tuota rw quiet splash nopat vaan pelkkä ro nopat. Onkohan sillä merkitystä? Sinne se muutos kuitenkin on mennyt. Voisihan sitä muuttaakin...

Koodattu toimivaksi -Storck

[Tomin]

dmesg löytää vain pari epäilyttävää kohtaa: Toinen liittyy lepotilaan, jota varten ei löydy jotain ja toinen bluetooth statukseen, jota ei löytynyt. Lepotila ei tässä koneessa toimi oikein, eikä myöskään keskeytystila, eikä ne toimi Lubuntullakaan, ja bluetooth varmaankin yritti käynnistyä kun sammutin WLAN laitteen rautanapista Fn+F2, joista käynnistyy myös bluetooth jokatoisella kerralla. Voihan siitä asiaa tunteva löytää muutakin penkomalla.

Varmaankin valittaa ettei ole määritelty laitetta, jolta palauttaa lepotilan jälkeen. Archissa tuo pitää säätää itse antamalla resume=swap-laitenimi-tai-uuid -parametri ytimelle ihan kuten annoit tuon nopatin. Se ei tietysti vielä tarkoita, että tuo toimisi yhtään sen paremmin kuin Lubuntussa.
https://wiki.archlinux.org/index.php/Power_management/Suspend_and_hibernate#Hibernation

Siinä esimerkissä ei lue tuota rw quiet splash nopat vaan pelkkä ro nopat. Onkohan sillä merkitystä?

Ei ole merkitystä.

Archissa ja siis myös Manjarossa on käytössä systemd ja sen journald, jonka lokit ovat binäärimuodossa. Niiden lukemiseen käytetään journalctl-ohjelmaa. Toisaalta dmesg-toimii edelleen ja näyttää ytimen tulosteet, joita voi myös grepata:

Koodia: [Valitse]

dmesg |grep -i err # haetaan "err" merkkijonoa välittämättä isoista ja pienistä kirjaimista, en tiedä onko kovin hyödyllinen dmesgin kanssa
dmesg |tail # viimeset rivit tulosteesta, määrittelemällä perään vielä "-n 20" saa kaksikymmentä riviä ja muut määrät ihan vastaavasti
dmesg |less # putkitetaan dmesgin tuloste less-sivuttimelle, jossa voi sitten navigoida esimerkiksi nuolinäppäimillä, page up/down sekä home ja end -näppäimillä, itse yleensä menen loppuun (end tai G) ja selaan siitä ylöspäin
(# on kommenttimerkki ja sitä ja sen jälkeistä osaa ei tarvita komennossa, mutta sen kopiointi päätteeseen ei haittaa)

Journaldia voi käyttää vaikka näin:

Koodia: [Valitse]

journalctl --system --reverseEli luetaan järjestelmäviestejä lopusta (uusimmasta) alkaen. Näitä voi sitten navigoida miten haluaa. Tuota voisi käyttää myös esimerkiksi näin:

Koodia: [Valitse]

journalctl --boot --system --pager-endEli luetaan viimeisimmän käynnistyksen jälkeen tulleita järjestelmäviestejä ja hypätään suoraan loppuun. Nyt viestit ovat ns. oikein päin aikajärjestyksessä. journalctl vähän hankalasti sitten näyttää vain rivin alun (sen mitä mahtuu yhdelle riville) jakamatta tekstiä. Tätä pystyy kyllä muuttamaan, mutta se on hieman epäkäytännöllistä:

Koodia: [Valitse]

SYSTEMD_LESS=FRXMK journalctl --boot --system --pager-end

[nm]

Archissa ja siis myös Manjarossa on käytössä systemd ja sen journald, jonka lokit ovat binäärimuodossa. Niiden lukemiseen käytetään journalctl-ohjelmaa.

Eipä tullutkaan mieleen, että Archin journald:ssä ei ole vakiona ohjauksia syslogiin ja tekstitiedostoihin toisin kuin minulle tutummissa Debian-pohjaisissa jakeluissa.

Toisaalta dmesg-toimii edelleen ja näyttää ytimen tulosteet, joita voi myös grepata:

Myös journalctl:n listauksen voi putkittaa samaan tapaan muille ohjelmille, kuten grepille. Antamani grep -i err oli kuitenkin vain esimerkki. Silloin kun ei tiedetä, näkyykö jokin vika tai muu ilmiö lokeissa, ja miten se näkyy, hauista ei välttämättä ole apua vaan koko loki on selattava läpi.

Linux.fi:n wikissä on hyvä pikaohje journal-maailmaan: http://www.linux.fi/wiki/Systemd#Journal

[Hajakenttä]

Paljon kiitoksia jälleen teille kaikille tukiopettajille. 

Asiaa ei varsinaisesti saatu korjatuksi, koska vika ei ole Manjaron sen enempää kuin XFCE4 ympäristönkään, vaan vanhalla raudalla on tässä kohdassa rajansa. Koska Lubuntu LXDE ympäristöllänsä toimii hyvin, asensin myös Manjaron uudelleen LXDE työpöydän kera ja se toimii täydellisesti niin kuin on tarkoitettukin ja ilman mitään pätkimistä. Ainoastaan keskeytystilasta toipuminen ei toimi, kuin ei toimi millään muullakaan Linuxilla, mutta siitä viis.

Tuli tässä hyödyllistä oppia kuitenkin aika pläjäys. 

Merkitsen ratkaistuksi koska eräänlainen ratkaisu tämäkin on. Editoin myös ensimmäisen puheevuoron loppuun tämän ratkaisun tiedot, että käyttäjien ei tarvitse koko pitkää ketjua lukea.

EDIT: Editoin myös otsikkoa paremmin aihetta vastaavaksi.

[Tomin]

Jaa, jos Manjaro toimii hyvin LXDE:llä, niin olisikohan XFCE:n komposointiasetuksen säätäminen auttanut. Se kun nykyään osaa komposoidakin ja sen saa siis asetuksista pois päältä, mutta en osaa sanoa kumpi on oletusasetus. Toisaalta se voi riippua jakelustakin, mutta Archissa (ei siis välttämättä Manjarossa) se on yleensä työpöydän oma oletus.

[Hajakenttä]

Jaa, jos Manjaro toimii hyvin LXDE:llä, niin olisikohan XFCE:n komposointiasetuksen säätäminen auttanut. Se kun nykyään osaa komposoidakin ja sen saa siis asetuksista pois päältä, mutta en osaa sanoa kumpi on oletusasetus. Toisaalta se voi riippua jakelustakin, mutta Archissa (ei siis välttämättä Manjarossa) se on yleensä työpöydän oma oletus.

Tosiaan... Tuota en edes muistanut. Se on vielä kokeiltava hiukan myöhemmin, nyt ei ehdi. Katsoin toisesta laitteesta (xfce on minun mieluisin työpöytäympäristö) jos se on vain tämä (kuvassa) yksi ruksi niin aika pieniä kosmeettisia yksinkertaistuksia tulee ulkoasuun.

[Hajakenttä]

Jaa, jos Manjaro toimii hyvin LXDE:llä, niin olisikohan XFCE:n komposointiasetuksen säätäminen auttanut. Se kun nykyään osaa komposoidakin ja sen saa siis asetuksista pois päältä, mutta en osaa sanoa kumpi on oletusasetus. Toisaalta se voi riippua jakelustakin, mutta Archissa (ei siis välttämättä Manjarossa) se on yleensä työpöydän oma oletus.

Olit oikeassa. Kiitos vinkistä.

Pääsin vihdoin asentamaan uudelleen Manjaron XFCE4 ympäristöllä ja kokeilin komposointiasetuksen säätämistä pois päältä ja se todellakin lopetti tuon pysähtelyn. Siitä ei ole juurikaan muuta haittaa kuin pienet kosmeettiset puutteet. Tällaisella vanhalla tietokoneella ei voi vatia enää liikoja. Näitä vaan ei raaski heittää roskiin kun on muuten ehjää tavaraa.

Tästä tuli siis toinen ratkaisu vaihtoehto tähän ketjuun. Merkkaan vielä senkin tuonne lähtöruutuun edittinä.