Kubuntun kiemurat

[Tomin]

Mutta mielestäni 64 bittinen ei eroa mitenkään 32 bittisestä.

Käytännössä ei välttämättä, mutta kyllä niissä eroja on. Jos nyt listaisin muutamia sellaisia, joita tulee mieleen:
- 64-bittiselle ohjelmalle (prosessille) voidaan osoittaa yli 4 GiB muistia, tälle ei tietenkään ole useinkaan tarvetta, jos käyttö ns. peruskäyttöä
- 64-bittiset ohjelmat tarvitsevat enemmän tilaa osoittimille ja lukuarvot saattavat varata enemmän tilaa muistista, mikä voi jopa tuplata muistinkulutuksen
- 32-bittisten ohjelmien ajaminen 64-bittisellä käyttöjärjestelmällä vaatii 32-bittisten kirjastojen asentamista, mikä vie enemmän tilaa
- 64-bittiset ohjelmat voivat olettaa prosessorista löytyvän tiettyjä uudempia käskyjä kuten SSE2-käskyt, joten ohjelmat voidaan aina optimoida niille. Tällöin saadaan enemmän suorituskykyä esimerkiksi multimedian käytössä
- 64-bittinen käyttöjärjestelmä (ja suoritin) voi ajaa 32-bittisiä ohjelmia, mutta ei toisinpäin. Tällä on merkitystä joissain erikoistapauksissa (esim. DraftSight).
- 64-bittiset ohjelmat voivat käyttää 64-bittisiä rekisterejä ja siten nopeuttaa suurempien lukujen laskemista

Taitaa riippua myös siitä,mitä sillä koneella tekee?Itse en tarvitse 64 bittisten toimintoja.

Näinpä. Itse asennan nykyään kaikki uudet järjestelmät 64-bittisinä aina kun se on mahdollista.

[SuperOscar]

Eivät minun muut Linuxit vaadi sudottelua.

Kaikissa *buntu-johdannaisissa (Ubuntu, Ubuntu Gnome, Ubuntu MATE, Xubuntu, Lubuntu, Kubuntu ja mitä niitä nyt on) käytetään sudoa ihan samalla tavalla. openSUSEssa suositellaan sen sijaan su-komentoa, mutta itse olen sudoon tottuneena käyttänyt samaa komentoa siinäkin.

Mutta kuinka tuo Amarok saadaan toimimaan?

Aika laaja kysymys, voisitko täsmentää? Alkuun pääset käynnistämällä ohjelman ja antamalla sen etsiä musiikkikirjastosi. Sen jälkeen varmaankin soittelet musiikkia.

OpenSUSEa nyt jo aika kauan käyttäneenä ole oppinut,että se vaatii niiden kaikkien lukuisten päivitysten ehdotonta ottamista ja heti.
Jos itse en ota niitä,hidastuminen ja oikuttelu alkaa.

No jaa. Ei tämä openSUSE-kannettavani kauheasti ole ruvennut nikottelemaan, vaikka loma-ajan sekalaisten yhteyksien varassa en aina ole päivityksiä ajanutkaan sisään.

Mutta kun kokeilin KDE pöytää  openSUSElla,päivitykset piiloutuivat.Olin muka valinnut piilottamisen.

Mitä tarkoitat piiloutumisella? KDE:ssa käytetään vähän erilaista ilmoitusjärjestelmää kuin muissa työpöytäjärjestelmissä – joissa niissäkin taitaa kaikissa nykyään olla vähän omanlaisensa viritelmä. Nakauttamalla päivitysilmoitusta tai sen viereen ilmestyvää painiketta pääsee ottamaan päivitykset käyttöön.

Raksutus kyllä kuului,mutten nähnyt kertaakaan KDE:llä,missä päivitysten suhteen mennään..

Tässä luultavasti on kyse juuri KDE:n erilaisesta ilmoitusjärjestelmästä. Etenemispalkkia ei heitetä kasvoille mielivaltaisesti vaan sen saa näkyviin halutessaan nakauttamalla ilmoitusten kuvaketta ilmoitusalueella.

[XL180]

En minä tästä Kubuntusta ja KDE:stä kirjoita ihan kylmiltäni.Tarkoittaa sitä,että olen monenlaista kokeillut saadakseni pöydän toimimaan.
Ongelma on  se,ettei KDE tottele hiirteni klikkauksia.Kirjoitin jo,että Amarok käyttäytyy,kuin minua ei olisi lainkaan.
Ei mitään reagointia,kun yritin klikata Amarokin asetuksia.Sama juttu,kun yritin saada openSUSE KDE pöydän päivityksiä esiin.

Tästä voin päätellä,ettei KDE ja Kubuntu 14.04.2 asennu täällä oikein.Vaaditaanko kaukonettiyhteys?Täällä on adsl 2 lähiverkko.

Tuo kommentti Ubuntusta oli mielenkiintoinen.Unity siis nykyään myös vaatii sudottelua ja virittelyä?Ja toisenlaisen verkon?
Ilmankos sekään ei enää toimi minulla.Asensin Ubuntu 14.04.2  kolme viikkoa sitten ja lopputulos oli tyhjä punainen sivu yhden viikon käytön jälkeen.
Ainoa keino sulkea se oli ottaa virrat pois.En enää ole asentanut Unitya.
14.04.1 toimi minulla hyvin.

Minulla on nyt nämä Linuxit:openSUSE 13.2 xfce.Mint Qiana 17 xfce.Mint Cinnamon 17.1.Xubuntu 14.04.2.Ubuntu Mate 14.04.2.
Nämä kaikki pöydät -jakelut tottelee hiirteni käskyjä heti.Kaikkiin olen asentanut k3b ohjelman ja hyvin toimii näissä.

Amarokia en näihin asenna ,jollei täällä paremmin neuvota,miten sen saa toimimaan ja purskeettomana!.
Näissä kaikissa pöydissä toimii täällä Banshee moitteettomasti.Ja Rytmilaatikko on hyvä kakkonen.

Onneksi Linuxilla on  paljon vaihtoehtoja sopivien jakeluiden löytämiseksi.
Jos olisi pakko käyttää vain Kubuntua ja KDE pöytiä,olisin pulassa ja varma Windows käyttäjä.
Seiska kyllä on,mutta vähällä käytöllä.Odotan sitä Kymppiä.Päivitys on varattu.

[SuperOscar]

Ongelma on  se,ettei KDE tottele hiirteni klikkauksia.Kirjoitin jo,että Amarok käyttäytyy,kuin minua ei olisi lainkaan.
Ei mitään reagointia,kun yritin klikata Amarokin asetuksia.Sama juttu,kun yritin saada openSUSE KDE pöydän päivityksiä esiin.

Ei tuo vaikuta puutteelliselta asennukselta vaan joko (a) laitteistossa on ongelma tai (b) kone on liian hidas ja reagoi pitkällä viipeellä.

Mutta jos ”yrität klikata Amarokin asetuksia”, Amarokin ikkunan olet ilmeisesti kuitenkin saanut auki? Asetuksille ei ole työkalurivillä painiketta, vaan ne löytyvät valikosta kohdasta Asetukset | Amarokin asetukset...

Jollet saa edes valikkoa auki, käy mielessä vaihtoehto (c): jossakin pääikkunan alla on Amarokin (modaalinen) kyselyikkuna, joka vaatii vastausta ja lukitsee siksi pääikkunan. Kokeile Alt-Tabilla, löytyykö sellaista.

Amarok on kieltämättä myös raskas ohjelma, varsinkin jos musiikkikokoelma on suuri (kuten minulla pöytäkoneessa: satoja gigoja NASsin päässä). Ensikäynnistyksessä tosin pitäisi joka tapauksessa tulla ensin kysely, jolla varmistetaan, haluatko käyttää musiikkikansiona XDG:n siksi osoittamaa kansiota. Vasta sitten alkaa se hidas haku.

Tästä voin päätellä,ettei KDE ja Kubuntu 14.04.2 asennu täällä oikein.Vaaditaanko kaukonettiyhteys?Täällä on adsl 2 lähiverkko.

Ei suinkaan. Olen asentanut KDE-koneen jopa 3G-tikun varassa.

Tuo kommentti Ubuntusta oli mielenkiintoinen.Unity siis nykyään myös vaatii sudottelua ja virittelyä?

En ole varma, mitä tarkoitat ”sudottelulla”. Ubuntussa on alun alkaenkin ollut käytäntönä käyttää sudoa root-tunnuksen sijaan: sehän oli yksi tekijä, jolla Ubuntu erottui muista. sudo on tavallaan ollut Ubuntun tuntomerkki.

[ilkant]

Päädyin Kubuntuun muistaakseni vuonna 2002 kun aloin käyttää Linuxia kotona. Syynä se, että sen käyttö muistutti silloin eniten Windowsin käyttöä. Ihmeempiä haittoja ei ole ollut. Joskus päivityspaketti on sekoittanut graafisuuden kokonaan pois. Ja ikävää on sekin, että jokin ohjelma kuten valokuva-albumi digikam yht'äkkiä tippuu pois, eikä tilalle ole tullut mitään. Sen joutuu siis asentamaan erikseen.

Olen tutustunut KDE:n avoimen lähdekoodin tuotantoon. Ihailin noin v. 2008 sen laajuutta ja sitä, miten myllyt jauhaa bittejä kun pieni softan fiksaus joudutaan kääntämään niin monelle eri alustalle valmiiksi asennuspaketiksi. Ja iso juttu on lokalisointi noin 20 eri kielelle. Suunnittelun koordinointia on löytynyt, laaduntarkkailua ja niin edelleen.